EU:n raja-alueet
Sisäiset raja-alueet kattavat 40 prosenttia EU:n alueesta, ja siellä asuu 30 prosenttia EU:n väestöstä (150 miljoonaa ihmistä) ja lähes kaksi miljoonaa rajatyöntekijää. Sisämarkkinoiden ja Schengen-alueen perustamisen jälkeen
raja-alueille on luotu monia uusia mahdollisuuksia, ja useissa tapauksissa ne ovat lakanneet olemasta syrjäseutuja ja muuttuneet kasvualueiksi.
Raja-alueilla asumiseen liittyvät haasteet
Jäljellä on kuitenkin vielä monia esteitä. Raja-alueilla asuvilla ihmisillä on edelleen paljon vaikeuksia arkielämässään, oli sitten kyse työpaikan löytämisestä, terveydenhuollon saatavuudesta, päivittäisistä työmatkoista tai hallinnollisten ongelmien ratkaisemisesta. Myös yritykset kohtaavat esteitä, jotka haittaavat niiden kasvua, ja paikallis- ja alueviranomaisilla on edelleen haasteita rajatylittävän yhteistyön syventämisessä, esimerkiksi rajatylittävien palvelujen luomisessa.
Nämä haasteet tulivat entistäkin ilmeisemmiksi covid-19-kriisin aikana, kun vuosikymmeniä kestäneen vapaan liikkuvuuden jälkeen rajat suljettiin yhtäkkiä, mikä aiheutti raja-alueiden ihmisille ja yrityksille suuria vaikeuksia ja johti valtaviin taloudellisiin ja sosiaalisiin haittavaikutuksiin. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää poistaa nämä esteet, jotta voidaan hyödyntää avoimien rajojen kansalaisille ja yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin avoimuuden ylläpitämiseksi myös kriisitilanteessa.
Yhteistyön lisääminen
Toisaalta on huomattava, että kriisi myös edisti
monenlaisia yhteistyömuotoja ja toi esiin rajatylittäviä riippuvuussuhteita ja solidaarisuutta, joita on nyt organisoitava ja vahvistettava unionin ja kansallisen tason politiikalla ottaen raja-alueiden erityispiirteet kattavasti huomioon.
Julkilausuma ja päätöslauselma rajatylittävästä yhteistyöstä
Oikealta puolelta voi lukea Euroopan rajatylittävän kansalaisallianssin julkilausuman
Raja-alueet tulevaisuuden Euroopan ytimessä, jonka pohjalta AK:n täysistunnossa 1. heinäkuuta 2021 hyväksyttiin päätöslauselma
Visio Euroopasta: rajatylittävän yhteistyön tulevaisuus.
Päätöslauselma on tulosta lukuisista keskusteluista, sidosryhmien kuulemisista ja julkisista kuulemisista, joita järjestettiin heinäkuusta 2020 heinäkuuhun 2021, ja siinä hahmotellaan allianssin ja AK:n konkreettisia ehdotuksia Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia varten.