Konkreettinen kumppanuus eri hallintotasojen välillä on avain painopisteiden määrittämiseen ja tehokkaiden investointien kohdentamiseen Euroopan alueilla ja paikkakunnilla.

Euroopan alueiden komitean (AK) täysistunnossa hyväksyttiin Bratislavan itsehallintoalueen johtajan Juraj Droban (SK, ECR) laatima lausunto aiheesta ”Paikallis- ja alueviranomaisten asianmukainen osallistuminen kauden 2021–2027 kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien valmisteluun”. AK:n jäsenet asettuivat tukemaan lausuntoa kehottaen noudattamaan tinkimättä kumppanuusperiaatetta eritoten hyödynnettäessä Next Generation EU -välineestä rahoitettuja uusia instrumentteja, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja elpymis- ja palautumistukivälinettä.

Koheesiopolitiikan määrärahat kaudeksi 2021–2027 ovat yhteensä 392 miljardia euroa , joten se on Euroopan unionin tärkein investointipolitiikka. Kumppanuussopimukset ja toimenpideohjelmat ovat koheesiopolitiikan kulmakiviä, ja niissä vahvistetaan jäsenvaltioiden strategiat sen suhteen, miten rakennerahastoja käytetään taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen vähentämällä alueiden välisiä eroja. Jotta kyetään varmistamaan, että koheesiopolitiikka vastaa menestyksekkäästi kansalaisten arkielämän tarpeita, on erittäin tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset, yhteiskunta- ja talouselämän kumppanitahot ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat täysipainoisesti näiden keskeisten asiakirjojen valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

Puheena olevan lausunnon laatinut Bratislavan itsehallintoalueen johtaja Juraj Droba (SK, ECR) sanoi: ”On erittäin tärkeää osallistaa alue- ja paikallisviranomaiset neuvotteluihin, joita EU:n tasolla käydään uudesta ohjelmakaudesta . Jäsenvaltioiden hallitusten ja Euroopan komission välisistä keskusteluista jää usein kaipaamaan alueellista ulottuvuutta ja vankkaa tietopohjaa. Siksi alueiden ja kuntien ääntä on vahvistettava.”

Lausunto perustuu AK:n äskettäin teettämän tutkimuksen tuloksiin . Niistä käy ilmi, että kumppanitahojen osallistaminen uuden, vuosien 2021–27 ohjelmakauden valmisteluun on kehittynyt vain vähän verrattuna edelliseen, vuosien 2014–2020 kauteen. Tutkimuksessa havaittiin, että kumppanuuspotentiaalia ei yhä hyödynnetä riittävästi useissa maissa. Tietyt paikallis- ja alueviranomaistahot eivät vieläkään osallistu suoraan ohjelmakausien kaikkiin vaiheisiin.

Paikallis- ja aluepäättäjät kehottavat panemaan kumppanuusperiaatetta tinkimättä täytäntöön sovellettaessa sellaisia uusia instrumentteja kuin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi sekä elpymis- ja palautumistukiväline , joita rahoitetaan Next Generation EU:n , unionin uuden elpymisvälineen, puitteissa. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että elpymis- ja palautumistukivälineellä on suuri vaikutus koheesiopolitiikkaan ja että näiden instrumenttien välillä on vaarassa syntyä päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka heikentäisivät EU:n investointien vaikuttavuutta.

AK:n jäsenet korostavat, että erot kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja kumppanuussopimusten valmistelun ajoituksessa saattavat tietyissä tapauksissa haitata tehokasta institutionaalista koordinointia ja rajoittaa synergian löytämistä. Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen mahdollinen priorisointi koheesiopolitiikkaan nähden, koska paine sen nopeaan täytäntöönpanoon ja käyttöönottoon on suuri, voi vähentää tarmoa vuosien 2021–27 koheesiopoliittiseen ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen, mikä aiheuttaa lisää viivästyksiä koheesiorahoituksen käytössä. Jäsenet kehottavatkin hyväksymään uuden ohjelmakauden tärkeimmät strategiset asiakirjat viipymättä, jotta täytäntöönpano pystytään käynnistämään mahdollisimman pian.

Paikallistason päättäjät varoittavat lisäksi suuntauksista keskittää rakennerahastojen ohjelmasuunnittelu ja täytäntöönpano pandemian ja kahden ohjelmakauden samanaikaisuuden vuoksi (vuosien 2014–2020 ohjelmista peräisin olevia varoja on mahdollista käyttää vuoteen 2023 saakka).

AK kehottaa Euroopan komissiota seuraamaan tiiviisti kumppanuusperiaatteen soveltamista niin jäsenvaltioiden kanssa käytävissä epävirallisissa neuvotteluissa kuin alustavien kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien arvioinnissa ja antamaan jäsenvaltioille ja asiaankuuluville viranomaisille suosituksia kumppanuusprosessien parantamiseksi.

Taustaa

AK:n täysistunto pidetään 19:nnellä Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla , jonka AK ja Euroopan komissio järjestävät yksissä tuumin 11.–14. lokakuuta. Uuden koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta ja toteuttamisesta vuosina 2021–2027 keskustellaan myös Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan ( REGI ) ja AK:n ”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio” -valiokunnan ( COTER ) yhteisessä kokouksessa, johon osallistuu myös koheesio- ja uudistusasioista vastaava komission jäsen Elisa Ferreira. Kokousta voi seurata täällä .

Covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi uuden koheesiopolitiikan lainsäädäntökomponentin voimaantulo kokonaisuudessaan ja jäsenvaltioiden kumppanuussopimusten toimittaminen Euroopan komissiolle on viivästynyt. Kautta 2021–27 koskeva asetus tuli voimaan 1. heinäkuuta 2021, ja komissio on hyväksynyt vasta Kreikasta saapuneen kumppanuussopimuksen.

Yhteyshenkilö:

Matteo Miglietta

P. +32 470895382

matteo.miglietta@cor.europa.eu