Paikallis- ja aluepäättäjät yhdistävät voimansa komissaari Roswallin kanssa vesiresilienssin parantamiseksi kaikkialla Euroopassa

Alueiden ja kuntien mukaan vesihuoltoon on saatava mukaan paikallis-ja alueviranomaiset, ja se on sisällytettävä kaikkiin EU:n politiikkoihin.  

Euroopan alueiden komitean (AK) 2. heinäkuuta pidetyssä täysistunnossa vahvistettiin virallisesti vesiresilienssi toimikauden 2025–2030 strategiseksi painopisteeksi. Keskustelu ympäristöstä, vesiresilienssistä ja kiertotaloudesta vastaavan Euroopan komission jäsenen Jessika Roswallin kanssa osoitti, että paikallis-ja aluepäättäjät sekä vesipolitiikkaan osallistuvat keskeiset eurooppalaiset toimijat ovat sitoutuneet yhdessä ratkaisemaan Euroopan kohtaamia kasvavia veteen liittyviä haasteita.

Ilmaston lämpenemisen seurauksena Euroopan unioni on yhä useammin todistamassa ja kärsimässä tulvien, kuivuuden, helleaaltojen, maastopalojen ja myrskyjen aiheuttamia katastrofeja. Jokainen niistä tuhoaa paitsi ekosysteemejä, koteja ja infrastruktuuria, myös yhteisöjen yhteiskuntarakennetta. Hyödyntämällä tietämystään paikallisista olosuhteista paikallis- ja alueviranomaiset voivat kehittää kohdennettuja strategioita, joilla varmistetaan vesijärjestelmien häiriönsietokyky, suojellaan elintärkeitä ekosysteemejä ja tuetaan yhteisöjen pitkän aikavälin hyvinvointia. 

Komissaari Roswall esitteli EU:n vesiresilienssistrategian ja kävi AK:njäsenten kanssa vuoropuhelua siitä, miten paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla vahvempi rooli strategian muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Puhujat korostivat, että tehokas vesihallinto edellyttää monitasoista yhteistyötä ja kuntien ja alueiden varhaista osallistumista EU:n päätöksentekoprosesseihin. He kehottivat tukemaan voimakkaasti yhdennettyjä vesienhoitostrategioita paikallisella ja alueellisella tasolla ja kannustamaan luontoon perustuvia ja innovatiivisia ratkaisuja.

AK:n jäsenet korostivat, että vesiresilienssi on olennaisen tärkeää paitsi ympäristön kestävyyden myös EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamisen kannalta. Sen vuoksi se on sisällytettävä kaikilta osin kaikkiin asiaankuuluviin EU:n politiikan aloihin – ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja biologisen monimuotoisuuden suojelusta elintarviketurvaan, kansanterveyteen, saastumisen vähentämiseen ja kiertotalouteen. 

Lainaukset  

AK:n puheenjohtaja Kata Tüttő, joka on äskettäin nimitetty aiheesta ”Euroopan vesiresilienssistrategia” laaditun lausunnon yhteisesittelijäksi: ”Vesi ei ole enää vain ympäristökysymys, vaan kyse on turvallisuudesta, yhteenkuuluvuudesta ja selviytymisestä. Jokaisella pisaralla on poliittista painoarvoa. Paikallis- ja aluepäättäjät ovat kasvavien jännitteiden eturintamassa: kuivuus, tulvat, infrastruktuurin toimintahäiriöt ja kasvava eriarvoisuus. Hallinnon yksinkertaistaminen ei saa merkitä todellisuuden yksinkertaistamista, koska todellisuus on monimutkainen. Todellisen selviytymiskyvyn rakentamiseksi tarvitsemme joustavaa rahoitusta, osallistavaa päätöksentekoa ja vastuuvelvollisuutta kaikilla tasoilla. EU:n vesistrategian on vastattava aikakauteen, jossa elämme. Niukkuuden, riskien ja kasvavien odotusten aikakaudella tarvitaan järjestelmiä, jotka ovat turvallisia, oikeudenmukaisia ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia kaikille eurooppalaisille yhteisöille.” 

Jessika Roswall, ympäristöstä, vesiresilienssistä ja kilpailukykyisestä kiertotaloudesta vastaavaEuroopan komission jäsen: ”Vesi on resurssi, jonka me kaikki jaamme. Ratkaisua ei ole ilman yhteistyötä. Tuemme EU:n alueita ja kuntia vesiresilienssin parantamisessa, sillä monet vesihuoltoa koskevat päätökset tehdään paikallis- ja aluetasolla. Tiedämme, että rahoitus on suuri rajoite monille paikallisviranomaisille, minkä vuoksi olemme lisänneet EU:n koheesiorahoitukseen ylimääräistä joustavuutta ja lisäkannustimia vesiresilienssihankkeisiin. Tämä on tehty juuri siksi, että alue- ja paikallisviranomaisten olisi helpompi investoida vesiresilienssiin.” 

Taustaa  

• Video ja kuvia istunnosta. 

• Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2025 valtamerikonferenssi järjestetään Nizzassa Ranskassa 7.–13. kesäkuuta, ja sitä isännöivät Ranska ja Costa Rica. Euroopan alueiden komitean (AK) valtuuskunta oli läsnä yhdistämässä voimansa muiden EU:n toimielinten, keskeisten päättäjien ja rannikkokaupunkien ja -alueiden edustajien kanssa ympäri maailmaa puolustaakseen maailmanlaajuisen valtamerten hallinnoinnin häiriönsietokykyistä järjestelmää. Lehdistötiedote.

• ENVE-valiokunta nimesi24. kesäkuuta AK:n puheenjohtajan Kata Tüttőn ja ensimmäisen varapuheenjohtajan Juanma Morenon lausunnon ”Euroopan vesiresilienssistrategia” yhteisesittelijöiksi. Lausunto muodostaa kulmakiven laajemmalle vesiresilienssiä koskevalle viisivuotissuunnitelmalle, johon sisältyy tiivistä yhteistyötä AK:n ja keskeisten institutionaalisten kumppanien, kuten Euroopan komission, Euroopan parlamentin, neuvoston puheenjohtajavaltioiden, Euroopan investointipankin ja monenlaisten vesialan sidosryhmien sekä AK:n ulkopuolisten kuntien ja alueiden,välillä.  

• Alueiden komitea hyväksyi 15. toukokuuta strategiset painopisteensä vuosiksi 2025–2030 yhteenkuuluvuuden, selviytymiskyvyn ja läheisyyden vahvistamiseksi kaikkialla EU:ssa. Lehdistötiedote.

• AK:n jäseniä kehotetaan jakamaan vesiresilienssiä koskevia onnistuneita paikallisia aloitteita yhteisen tietopohjan luomiseksi,poliittisen vaikutusvallan vahvistamiseksi ja EU:n kuntien ja alueiden johtajuudenosoittamiseksi.

Yhteydenotto  

Hélène Dressen
Puh: +32 471502795
Helene.dressen@cor.europa.eu