Turvallinen rinnakkaiselo suurpetojen kanssa vaatii toimia kattavasti EU:n tasolta aina paikallistasolle

EU:n alueet ja kunnat huomauttavat, että niiden osallistamista ja aktiivista osallistumista on tarpeen lisätä, jotta voidaan löytää uusia tapoja varmistaa karjan, ihmisten ja suurpetojen kestävä ja turvallinen rinnakkaiselo ja edistää samalla luonnon monimuotoisuutta. Euroopan alueiden komitea (AK) katsoo, että tiettyjen lajien suojelun tasoa olisi arvioitava säännöllisesti uudelleen ja että toimenpiteet vahinkojen ehkäisemiseksi tai korvaamiseksi olisi katettava kokonaisuudessaan EU:n rahoituksella.

Harghitan lääninvaltuuston puheenjohtajan Csaba Borbolyn (RO,EPP) laatimat suositukset hyväksyttiin täysistunnossa 17. huhtikuuta. Lausunnossa tuodaan esille susien, karhujen ja muiden suurpetojen merkitys ekosysteemeissä ja niiden menestyksekäs paluu monille Euroopan alueille. Ihmisen toimintaa ja yleistä turvallisuutta koskeviin huolenaiheisiin olisi kuitenkin suhtauduttava vakavasti erityisesti, kun on kyse maaseutualueista, niiden asukkaista ja maataloustuotannosta.

Euroopan komissio on vastikään ehdottanut Bernin yleissopimuksen muuttamista niin, että suden asemana olisi ”suojeltu” eikä ”tiukasti suojeltu”. Alueet ja kunnat katsovat, että tiettyjen lajien suojelun tasoa on arvioitava säännöllisesti uudelleen luontodirektiiviin perustuvien objektiivisten kriteerien sekä kantojen kehityksen pohjalta.

Jos rinnakkaiselossa suurpetojen kanssa ilmaantuu haasteita, etusijalle olisi asetettava ehkäisevien toimenpiteiden, valistuksen ja EU:n lainsäädännön jo sallimien joustotoimenpiteiden parantaminen, erityisesti poikkeusten tehokas käyttö, jota ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden omilla säädöksillä.

Alueet ja kunnat kehottavat komissiota arvioimaan, miten EU:n varoista voitaisiin myöntää enemmän kohdennettua rahoitusta biodiversiteetin suojeluun ja rinnakkaiseloon suurpetojen kanssa ja miten voitaisiin tarvittaessa ottaa käyttöön räätälöityjä keinoja maaseutuyhteisöjen tukemiseen. Karjalle, viljelyksille ja hedelmä- ja puutarhakasveille aiheutuneet vahingot olisi aina korvattava, ja EU-rahoituksen olisi katettava myös ennaltaehkäisevien toimien kustannukset. Korvausmekanismien on oltava oikea-aikaisia ja kaikkien maataloustuottajien käytettävissä ilman byrokratiaa.

AK tukee EU:n suurpetofoorumin työtä ja pilottihanketta, jonka tavoitteena on luoda alueellisia suurpetofoorumeja, ja ehdottaa niiden laajentamista EU:n asianmukaisella tuella ja ohjauksella tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen edistämiseksi. AK kehottaa komissiota myös kehittämään asianmukaisia menetelmiä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat mitata suurpetojen suojelun tasoa yhtenäisten kriteerien perusteella ja laatia tältä pohjalta realistista toimintapolitiikkaa, jonka tavoitteena on suurpetojen suojelu ja rinnakkaiselo ihmisen toiminnan ja erityisesti karjankasvatuksen kanssa.

Lainaus:

Esittelijä Csaba Borboly (RO, EPP), Harghitan lääninvaltuuston puheenjohtaja: Katsomme, että tehokas suurpetopolitiikka edellyttää monitasoista hallintoa ja toissijaisuusperiaatteen soveltamista, ja kehotamme lisäämään paikallis- ja alueviranomaisten osallistamista, jotta voidaan edistää kestävää rinnakkaiseloa ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Rinnakkaiseloon tähtäävien strategioiden tulisi olla paikkasidonnaisia, niissä olisi otettava huomioon kulttuuriarvot ja ympäristöolosuhteet, ja ne olisi suunniteltava niin, että rahallisten investointien tuotto on mahdollista arvioida. Lieventävien toimenpiteiden seurantaa on parannettava pikaisesti, jotta voidaan edistää tehokasta ja näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaa.

Turun kaupunginvaltuuston jäsen, Vihreät-ryhmän* puheenjohtaja Niina Ratilainen: "Kuudes sukupuuttoaalto on vakava uhka lajien olemassaololle. Euroopassa on lukuisia vaarantuneita lajeja ja uhanalaisten lajien populaation romahdus aiheuttaa helposti kierteen, joka haavoittaa ekosysteemejä laajasti. On järkyttävää, että nykyisiä lajien suojelua edistäviä direktiivejä yritetään heikentää. Lajien suojeluarvot ja populaatiotavoitteet perustuvat tutkimukseen ja tieteeseen, ei paikallisten päättäjien pahaan mieleen. On aivan absurdia, että suojelutasoja yritettäisiin määritellä paikallistasoilla. Tämä on valtioiden ja EU-tason kokoinen tehtäväkenttä. On tärkeää keskustella kokemuksista haittojen ehkäisyssä ja menetysten korvauksissa. Tämä osa lausunnosta on tarpeellista. Sen sijaan on skandaali, että EU:n habitaattidirektiiviä yritettäisiin alueiden komitean taholta avata."

* Vihreät-ryhmä äänesti lausuntoa vastaan.

​Yhteydenotot:

Lauri Ouvinen

P. +32 473536887

lauri.ouvinen@cor.europa.eu