Lehdistötiedote

Innovointi: alueet keskustelevat maaseutualueiden innovointipotentiaalin hyödyntämisestä

Automaattinen käännös

Tämä on konekäännös, jonka on tarkoitus antaa lukijalle jonkinlainen käsitys sivun sisällöstä. Lisätietoa kielipolitiikastamme.

Tällä sivulla

  • Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio

SEDEC-valiokunnan jäsenet keskustelivat Slovakiassa pidetyssä konferenssissa siitä, miten suurkaupunki-, maaseutu- ja raja-alueiden välistä innovaatiokuilua voidaan kuroa umpeen.

Euroopan alueiden komitean "sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri" -valiokunta (SEDEC) järjesti yhdessä Trnavan itsehallintoalueen kanssa Slovakian Trnavassa 23. kesäkuuta korkean tason konferenssin, jossa keskusteltiin siitä, miten innovaatiopolitiikat voivat palvella paremmin kaikkia alueita ja parantaa Euroopan kilpailukykyä.

Tapahtuma kokosi yhteen paikallis- ja aluepäättäjiä, Euroopan komission edustajia, innovaatioasiantuntijoita ja sidosryhmiä eri puolilta Eurooppaa tutkimaan, miten innovaatiopolitiikoilla voidaan vastata paremmin suurkaupunki-, maaseutu- ja rajaseutualueiden erilaisiin tarpeisiin ja edistää osallistavampia ja yhteenliitetympiä innovaatioekosysteemejä. Keskustelu käytiin, kun EU valmistelee seuraavaa tutkimus- ja innovointiohjelmaa (kymmenes puiteohjelma) vuosiksi 2028–2034, ja siinä korostettiin alueellisten näkökulmien merkitystä EU:n innovaatiopolitiikassa.

Keskustelua rajaavissa kommenteissa Trnavan aluehallituksen puheenjohtaja ja Euroopan alueiden komitean (AK) lausunnon ”EU:n startup- ja scaleup-yritysstrategia” esittelijä Jozef Viskupič sekä Gabrovon kaupunginjohtaja ja SEDEC-valiokunnan puheenjohtaja Tanya Hristova totesivat, että innovaatioekosysteemit jakautuvat edelleen epätasaisesti eri puolille EU:ta ja että monilla maaseutualueilla on esteitä yrittäjyydelle ja liiketoiminnan kasvulle alikehittyneiden ekosysteemien vuoksi. He korostivat, että tarvitaan paikallisiin ja alueellisiin realiteetteihin räätälöityjä politiikkoja ja vahvempaa yhteistyötä vähemmän kehittyneiden ja kehittyneempien alueiden välillä. Euroopan kilpailukyky, häiriönsietokyky sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat riippuvaisia vahvoista ja hyvin yhteenliitetyistä innovaatioekosysteemeistä kaikilla alueilla.

Ensimmäinen paneelikeskustelu aiheesta ”Rajatylittävät innovaatioekosysteemit: miten alueet tekevät rajat ylittävää yhteistyötä”, selvitettiin, miten rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan vahvistaa innovointia ja aluekehitystä kaikkialla EU:ssa. Puhujat korostivat, että on tärkeää yhdistää toisiaan täydentävät alueelliset vahvuudet, jakaa resursseja ja rakentaa pitkän aikavälin kumppanuuksia yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. He keskustelivat käytännön esimerkkejä yhteistyöstä, keskeisistä menestystekijöistä ja esteistä ja korostivat, että rajatylittävä yhteistyö voi auttaa alueita pääsemään uusille markkinoille, houkuttelemaan osaajia ja vahvistamaan kilpailukykyä.

Keskustelussa korostettiin myös Interreg-ohjelmien ja alueellisten innovaatiolaaksojen kaltaisten EU:n välineiden hyötyjä. Ne tarjoavat tärkeitä puitteita yhteistyön tukemiseksi, rahoitusvälineiden yhdistämiseksi ja alueiden kannustamiseksi tekemään yhteistyötä yhteisten painopisteiden parissa, mikä edistää vahvempia ja yhteenliitetympiä innovaatioekosysteemejä.

Toisessa paneelikeskustelussa ”Maaseutu- ja suurkaupunkialueiden välisen innovaatiokuilun umpeen kurominen” osallistujat keskustelivat kaupunki- ja maaseutualueiden välisestä sitkeästä innovaatiokuilusta. Vaikka kaupunki- ja maaseutualueet ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, osaamis-, infrastruktuuri-, investointi- ja osaamisverkkojen saatavuudessa on edelleen merkittäviä eroja.

Vaikka maaseutualueita pidetään usein vähemmän innovatiivisina, keskustelussa esitetyt tutkimukset osoittivat, että ne tuottavat usein innovatiivisia ratkaisuja, vaikka ne perustuvatkin pikemminkin paikalliseen ongelmanratkaisuun kuin patentteihin tai korkean teknologian aloihin. Puhujat korostivat, että on tärkeää tunnustaa nämä erilaiset innovoinnin muodot ja tukea niitä samalla kun vahvistetaan kaupunkien ja maaseudun ekosysteemien välisiä yhteyksiä. Paneeli totesi, että paikkalähtöiset politiikat, jotka on mukautettu kunkin alueen erityisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin, ovat olennaisen tärkeitä alueellisten erojen vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että innovointi hyödyttää kaikkia Euroopan alueita.

Isäntä Jozef Viskupič korosti loppupuheenvuorossaan, että innovointi Euroopassa riippuu vahvoista ekosysteemeistä, jotka yhdistävät yrityksiä, yliopistoja, sijoittajia, viranomaisia ja alueita. Hän totesi, että kilpailukyky ja yhteenkuuluvuus eivät ole vastakkaisia tavoitteita ja että Euroopasta tulee vahvempi, kun yhä useammat alueet osallistuvat aktiivisesti innovointiin, tutkimukseen ja yrittäjyyteen ainutlaatuisten alueellisten vahvuuksiensa pohjalta.

Lainaukset:

Jozef Viskupič (SK, Renew Europe), Trnavan aluehallituksen puheenjohtaja: ”Euroopan innovointipotentiaali ei pääty sen suurkaupunkialueiden rajoille. Yhdistämällä kaupungit, maaseutuyhteisöt, yritykset ja tutkimuslaitokset voimme luoda vahvempia innovaatioekosysteemejä, jotka auttavat ideoita kasvamaan menestyviksi yrityksiksi ja varmistavat, että jokainen alue edistää Euroopan kilpailukykyä.”

Tanya Hristova (BG, EPP), Gabrovon kaupunginjohtaja ja Euroopan alueiden komitean SEDEC-valiokunnan puheenjohtaja: ”Innovoinnin on palveltava kaikkia alueita suurkaupunkikeskuksista pienempiin kaupunkeihin, maaseutualueisiin ja raja-alueisiin. Edistämällä vahvempia yhteyksiä niiden välillä voimme rakentaa osallistavampia, tasapainoisempia ja häiriönsietokykyisempiä innovointijärjestelmiä.”

Taustatietoa

Yhteydenotot:

Ângela Machado

Puhelin: +32475413158

angela.machado@cor.europa.eu

Jäsenet