Kaupungit eri puolilla Eurooppaa aikovat vahvistaa ilmastotoimia ja sosiaalista infrastruktuuria, EIP:n tutkimus osoittaa

Useimmat EU:n kaupungit suunnittelevat lisäinvestointeja ilmaston lämpenemisen torjumiseksi ja julkisten asuntojen, koulujen ja sairaaloiden laajentamiseksi, käy ilmi Euroopan investointipankin (EIP) uudesta tutkimuksesta. Lisäksi kyselyyn vastanneista EU:n kunnista 56 prosenttia käyttää enemmän varoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja 53 prosenttia sosiaalisen infrastruktuurin määrärahojen lisäämiseen seuraavien kolmen vuoden aikana. Kaupungit eri puolilla Eurooppaa haluavat yhä enemmän hyödyntää uusia kehitysrahoituslähteitä perinteisten kansallisten ja EU:n avustusten lisäksi.

Useimmat Euroopan kaupungit aikovat käyttää enemmän varoja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja julkisten asuntojen, koulujen ja sairaaloiden lisäämiseen EIP:n uuden tutkimuksen mukaan. EIP:n vuoden 2025 kuntatutkimuksesta käy ilmi, että 56 prosenttia pyrkii lisäämään investointeja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja 53 prosenttia aikoo lisätä sosiaalisen infrastruktuurin määrärahoja seuraavien kolmen vuoden aikana.

EIP julkaisi raportin tänään samaan aikaan Euroopan alueiden komitean Brysselissä järjestämän konferenssin kanssa. Konferenssissa keskusteltiin kaupunkialueiden investointitarpeista Euroopassa ja tuettiin kaupunkeja koskevaa EU:n toimintapoliittista ohjelmaa.

Tutkimus kattaa 1 002 EU:n kuntaa, joiden väkiluku vaihtelee useista tuhansista satoihin tuhansiin ja joiden yhteenlaskettu väkiluku on noin 26 miljoonaa (noin 6 prosenttia EU-27:n kokonaisväestöstä). Kunnat ovat edustettuina kaikissa jäsenvaltioissa, ja niiden määrä vaihtelee 131:stä Saksassa ja 107:stä Italiassa viiteen Kyproksessa ja Luxemburgissa. Kuten edellisessäkin tutkimuksessa vuonna 2022, Euroopan ulkopuoliset kansalliset pääkaupungit ja alueet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, ja siihen osallistuneet kaupungit tekivät sen nimettömästi.

Vaikka kansalliset ja EU:n avustukset ovat edelleen kuntien tärkeimmät infrastruktuurirahoituksen lähteet, yli puolet – 61 prosenttia – kunnista on uuden raportin mukaan kiinnostunut tutkimaan muita rahoitusvaihtoehtoja. Tähän voisi sisältyä esimerkiksi avustusten muuttaminen takauksiksi, joita käytettäisiin korkeamman tason rahoituksen houkuttelemiseen organisaatioilta, kuten pankeilta.

EIP:n kuntatutkimus antaa laajan ja yksityiskohtaisen kuvan viranomaisten kehittämissuunnitelmista. Viranomaisten osuus EU:n julkisista investoinneista on noin 54 prosenttia. Ilmastotoimien alalla kuntien osuus investoinneista on noin 60 prosenttia. Sen lisäksi, että useimmat EU:n kaupungit aikovat investoida enemmän päästöjen vähentämiseen, tuorein tutkimus osoittaa, että noin puolet niistä pyrkii myös lisäämään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä. Tämäntyyppiseen toimintaan kuuluu suojautuminen tulvien ja tulipalojen kaltaisilta uhkilta.

Monien EU:n kaupunkien jatkuvana haasteena on viimeisimmän tutkimuksen mukaan puute asiantuntijoista, jotka suorittavat ympäristöarviointeja, ja insinööreistä, jotka toteuttavat hankkeita. Jopa 30 prosenttia kunnista ilmoitti teknisen asiantuntemuksen puutteesta näillä aloilla.

EIP auttaa vastaamaan tähän haasteeseen tarjoamalla kaupungeille teknistä, taloudellista ja strategista asiantuntemusta. EIP:n insinöörit ja taloustieteilijät arvioivat kaikki pankin rahoittamat hankkeet. Tätä asiantuntemusta on saatavilla myös neuvontatukena hankkeiden toteuttajille, kansallisille, alueellisille tai paikallisille viranomaisille ja rahoituksen välittäjille.

Lainaukset

Euroopan alueiden komitean puheenjohtajaKata Tüttő: ”Tämä ajankohtainen ja oivaltava EIP:n raportti vahvistaa sen, mitä paikallispäättäjät eri puolilla Eurooppaa ovat jo pitkään tienneet: Kaupungit ovat Euroopan suurimpien haasteiden ytimessä – ilmastokriisistä asuntokriisiin. Luvut puhuvat selvästi, mutta niiden takana ovat kaupunginjohtajat, valtuutetut ja kansalaiset, jotka pyrkivät joka päivä parantamaan elämää. Euroopan alueiden komitean ja Euroopan investointipankin välinen kumppanuus on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan hyödyntää kaupungeidemme koko potentiaali – lisäämällä paikallistason kunnianhimoa, innovointia, toteuttamalla laadukkaita julkisia investointeja ja varmistamalla, että yksikään yhteisö ei jää jälkeen tai häviä kilpailussa sopeutua nopeasti muuttuvaan maailmaan.”

EIP:n varapääjohtaja Ioannis Tsakiris: ”Yhä kasvavien haasteiden aikana meidän on varmistettava, että jokainen sijoitettu euro tuottaa mahdollisimman suuren vaikutuksen. Tämä tarkoittaa innovatiivisten rahoitusratkaisujen hyödyntämistä kuntien tukemiseksi ilmastotoimien nopeuttamisessa ja muissa keskeisissä painopisteissä. EIP on edelleen sitoutunut työskentelemään yhdessä Euroopan kaupunkien kanssa kehittääkseen ja pannakseen täytäntöön välineitä, joita ne tarvitsevat kestävämmän ja selviytymiskykyisemmän tulevaisuuden rakentamiseksi.”

Debora Revoltella, EIP:n pääekonomisti: ”Kunnat eri puolilla Eurooppaa osoittavat vahvaa sitoutumista vihreään siirtymään. Näiden sitoumusten muuttaminen konkreettisiksi tuloksiksi edellyttää jatkuvaa poliittista ja toimintapoliittista tukea kaikilla tasoilla.”