EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentaarisen kumppanuuskokouksen suositus on vastaus AK:n pyyntöihin.
Mariupolin pormestari korostaa Ukrainan jälleenrakennushaasteen laajuutta, ja Euroopan alueiden komitea kehottaa lisäämään pitkän aikavälin elpymisrahoitusta.
Euroopan alueiden komitea perää lausunnossaan Euroopan unionilta pitkäjänteistä lisärahoitusta Ukrainan auttamiseksi toipumaan sodasta ja kannattaa EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa.
Bremenin maapäivien puheenjohtajan Antje Grotheerin (DE, PES) laatima lausunto Ukrainan, Moldovan ja Georgian laajentumisuudistuksista hyväksyttiin 17. huhtikuuta. Täysistunnossa keskusteltiin aiheesta ensin Mariupolin pormestarin Vadym Boitšenkon kanssa. Mariupol on puolen miljoonan asukkaan ukrainalainen satama- ja teollisuuskaupunki, jonka Venäjän asevoimat pommitti raunioiksi vuonna 2022. Pormestari Boitšenko, joka oleskelee nykyisin muualla Ukrainassa, kertoi työnsä olevan nyt lähinnä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden mariupolilaisten tukemista. Lisäksi hän valmistelee Mariupol Reborn -jälleenrakennushanketta, jonka tavoitteena on tehdä Mariupolista sodan tuhojen symbolin sijasta Ukrainan jälleensyntymän symboli.
AK:n lausunnossa, jossa myös kannatetaan EU:n päätöstä myöntää Georgialle EU:n ehdokasmaan asema, korostetaan erityisesti Ukrainan väestökehityksen haasteista maan elpymiselle aiheutuvaa uhkaa ja tähdennetään tarvetta "asettaa etusijalle investoinnit inhimilliseen pääomaan, erityisesti yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, osaamisen kehittämiseen sekä nuorten, naisten, veteraanien ja heidän perheidensä sekä maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden tukemiseen".
AK toteaa lausunnossaan, että sota on heikentänyt Ukrainan väestökehityksen jo ennestään negatiivisia näkymiä siinä määrin, että työvoimapula on erittäin todennäköisesti yksi sodanjälkeisen jälleenrakentamisen suurimmista haasteista. Yli 20 prosenttia pakolaisista, joista monet ovat työikäisiä ukrainalaisia ja heidän lapsiaan, ei todennäköisesti palaa maahan sodan jälkeen.
Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko sanoi: "Meidän on näytettävä maailmalle yhtenäisyytemme Ukrainan tulevaisuuden puolesta." Hän korosti, että jälleenrakennuksen valmistelut on aloitettava, ja vetosi Varsovan, Wroclawin, Utrechtin, Rotterdamin, Le Havren ja muiden toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakennettujen kaupunkien kokemuksiin ja kehotti eurooppalaisia kaupunkeja jakamaan tietämyksensä Ukrainan toipumisen auttamiseksi.
EU sitoutui joulukuussa 2023 antamaan Ukrainalle vuoden 2027 loppuun mennessä 50 miljardia euroa muuta kuin sotilaallista tukea maan talouden vakauttamiseksi sekä jälleenrakentamisen ja elpymisen edistämiseksi. AK:n lausunnossa todetaan, että tämä summa ei todennäköisesti ole riittävä, ja kehotetaan EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan pitkäaikaisen lisärahoituksen antamiseen Ukrainalle sekä lisäämään Ukrainan julkishallinnolle annettavaa teknistä apua. EU:n tuen yhtenä pilarina on jälleenrakentaminen paikallis- ja aluetasolla ja siihen liittyvät investoinnit julkishallintoon. Ukrainan tukivälineen kautta annettavalla EU-tuella on tarkoitus edistää hallinnon hajauttamista ja paikalliskehitystä ja varmistaa, että paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli Ukrainan elpymisessä, jälleenrakentamisessa ja nykyaikaistamisessa.
AK antaa lausunnossaan tunnustusta "valtavista ponnisteluista, joita Moldova on toteuttanut äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa pyrkiessään etenemään tiellä kohti yhdentymistä Eurooppaan". Lausunnossa viitataan haasteisiin, joita maalle on aiheutunut, kun se on "ottanut Euroopassa eniten asukasta kohti vastaan ukrainalaisia pakolaisia, jotka pakenevat Venäjän hyökkäystä, inflaatiota, energiatoimituksiin kohdistuvia uhkia ja hybridihyökkäyksiä, kuten tiedon manipulointia ja kyberhyökkäyksiä". Moldovan olisi AK:n mukaan tehostettava edelleen korruption torjuntaa ja panostettava lisäksi julkisen varainhoidon hajauttamiseen sekä osaajapulan ratkaisemiseen paikallishallinnon toimivuuden ja valmiuksien ja julkisen palveluntarjonnan parantamiseksi.
AK:n arvio Georgian edistymisestä ei ole yhtä myönteinen. Lausunnossa kuvaillaan sikäläistä toimivallan hajauttamisstrategiaa hyvin suunnitelluksi mutta korostetaan maan julkishallinnon hajanaisuuden, syvän poliittisen kahtiajaon ja puolueiden välisen todellisen yhteistyön puutteen olevan suurimpia kompastuskiviä Georgian tiellä kohti yhdentymistä EU:hun.
AK on tehnyt kaikkien kolmen maan paikallis- ja alueviranomaisten kanssa vuodesta 2010 lähtien yhteistyötä EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) kautta. Konferenssi on poliittinen foorumi, joka kokoaa yhteen itäisen kumppanuuden maiden paikallis- ja aluepäättäjiä. Lausunnossa kannatetaan yhteistyösuhteiden syventämistä perustamalla Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa neuvoa-antavat sekakomiteat.
AK on tehnyt vuodesta 2015 lähtien yhteistyötä Ukrainan kanssa myös erityistyöryhmässä ja työryhmässä. Näiden yhteistyöelinten kautta tuettiin pääasiassa hallinnon hajauttamiseen liittyviä uudistuksia ennen Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa täysimittaista hyökkäystä. AK on kesäkuussa 2022 perustetun Ukrainan jälleenrakentamista edistävän kuntien ja alueiden eurooppalaisen yhteenliittymän yksi perustaja ja toimii sen sihteeristönä.
Euroopan alueiden komitea järjestää vuotuiset laajentumisaiheiset teemapäivät 29.–30. huhtikuuta. Tapahtumaan kokoontuu paikallis- ja aluepäättäjiä Turkista, Länsi-Balkanin maista, Ukrainasta, Moldovasta ja Georgiasta sekä valtio- ja EU-tason poliitikkoja ja viranhaltijoita keskustelemaan laajentumiseen liittyvistä uudistuksista. Keskeisiä teemoja ovat julkisen varainhoidon hajauttaminen ja julkishallinnon uudistaminen.
Sitaatit:
Lisätietoa:
Euroopan alueiden ja kuntien huippukokouksen Ukraina-paneeli, 19. huhtikuuta 2024: Ukrainan hajautetun jälleenrakennusprosessin varmistaminen, tilausvideo.
Yhteydenotot:
Lauri Ouvinen
P. +32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu