Alueiden ja kuntien tila: vahva ja hajautettu koheesiopolitiikka on avainasemassa Euroopan selviytymiskyvyn ja kilpailukyvyn kannalta

”Alue-ja paikallispäättäjät ryhtyvät toimiin torjuakseen EU:n investointien kansallistamista ja välttääkseen sen, että alueet ja maataloustuottajat pakotetaan Nälkäpeli-kilpailuun resursseista, ilmoitti P:nasukas Tüttő.  

Euroopan alueiden komitea (AK) on julkaissut kuudennen EU:n vuosikertomuksen alueiden ja kuntien tilasta. Puheenjohtaja Kata Tüttő esitteli sen 13. lokakuuta Euroopan alueiden ja kuntien 23. teemaviikon avajaisistunnossa Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden päättäjille ja sidosryhmille.  

Vuotta 2025 koskevassa raportissa tarkastellaan keskeisiä haasteita, joita EU:lla on edessään aluetasolla, sekä paikallisia ratkaisuja. AK:n tilaamassa ja IPSOSin toteuttamassa kyselytutkimuksessa yksilöidään joitakin keskeisiä syitä, joiden vuoksi paikallis- ja aluetason poliitikot arvostavat EU:n tukea, ja kerrotaan, miten heidän mielestään yhteistyötä olisi muotoiltava. 

Puheenjohtaja Tüttő totesi seuraavaa: ”Tämä vuosikertomus osoittaa kansalaistemme ja alueidemme kipu- ja painepisteet, mutta siinä tunnustetaan myös kunnianhimo, johtajuus, luovuus ja innovointivalmiudet. Se osoittaa, miten koheesiopolitiikka auttaa meitä pitämään Euroopan vahvana sisältäpäin. Tämä politiikka on Euroopan konkreettisin, hajautettu ja pitkän aikavälin vakauttava väline, joka sitoo meidät yhteen arvojen kautta ja tekemällä yhteisiä investointeja toistemme tulevaisuuteen. Se on Euroopan selviytymis- ja palautumisstrategia. Uusi talousarvioehdotus uhkaa kansallistaa sen, poistaa sen rahoituksen ja irrottaa sen Brysselistä, mikä pakottaa alueet ja viljelijät resurssikilpailuun. Tämän vuoksi olemme kaikki mukana puolustamassa koheesiopolitiikan tulevaisuutta.” 

Avausistunnossa puheenvuoron käyttivät Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola ja koheesiosta ja uudistuksista vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Raffaele Fitto, minkä jälkeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lähetti videoviestin. Lisäksi käytiin paneelikeskusteluja, joissa keskityttiin koheesioon ja tulevaisuuden kasvuun, oleskeluoikeuteen ja siihen, miten kaupungit rakentavat tulevaisuutta. Keskusteluihin osallistui poliittisia asiantuntijoita.  

Alueiden ja kuntien tilaa koskevan EU:n vuosikertomuksen keskeisiä huomioita ovat muun muassa seuraavat: 

• Aluekehitykseen osoitetulla EU:n rahoituksella on jo pitkään edistetty taloudellista lähentymistä. Alueet ja kunnat ovat osallistuneet hankkeiden hallinnointiin, panneet täytäntöön yli 70 prosenttia EU:n politiikoista ja käsittäneet kaksi kolmasosaa julkisista menoista. Komission ehdotus vuosien 2028–2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi heikentää tätä sidettä keskittämällä päätökset yhteen suunnitelmaan jäsenvaltiota kohden. Tällainen keskittäminen uhkaa heikentää voimakkaita kehitysponnisteluja kaikilla EU:n alueilla, koska kaikille sopivalla lähestymistavalla ei voida vastata puhtaan ja oikeudenmukaisen siirtymän erityisiin paikallisiin haasteisiin eikä palauttaa kilpailukykyä. Vain paikkalähtöisellä lähestymistavalla, joka perustuu paikallisiin ratkaisuihin ja hajautettuihin strategioihin,voidaan saavuttaa koheesiota ja selviytymiskykyä koskevat unionin tavoitteet.  

• Moniin yhteisöihin kohdistuu yhä suurempia riskejä luonnonkatastrofien ja ilmastoon liittyvien katastrofien vuoksi. Yksi viidestä yhteisöstä altistuu useille vaaroille, useimmat eurooppalaiset tuntevat olevansa valmistautumattomia, ja pelkästään vuonna 2024 tulvat aiheuttivat 18 miljardin euron vahingot. Ehdotettu monivuotinen rahoituskehys olisi askel taaksepäin selviytymiskykyyn liittyvissä politiikoissa, koska luontoon perustuvat ratkaisut voitaisiin sivuuttaa, Life-ohjelma lopettaa ja koheesiopolitiikan keskeiset ympäristöaloitteet ovat uhattuina. 

• 47 miljoonaa eurooppalaista ei voi riittävästi lämmittää kotejaan, mikä on osoitus energiaköyhyyden lisääntymisestä vuodesta 2020 lähtien ja korostaa tarvetta jatkaa koheesiopolitiikan tukea energiatehokkuudelle, uusiutuville energialähteille ja haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille. 

• Paikallisen turvallisuuden häiriönsietokyky on uhattuna.Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu kyberhyökkäyksiä, väärää tietoa, joka häiritsee politiikkaa, ja alueita kehotetaan vahvistamaan siviilivalmiutta ja puolustukseen liittyviä teollisuusklustereita, kuten AK:n uusi puolustusta käsittelevä työryhmä osoittaa.  

• EU:ssa on laajalle levinnyt ja kallis asuntokriisi, jossa vuosittainen vaje on 2,3 miljoonaa yksikköä ja joka edellyttää arviolta 270 miljardin euron investointeja vuosittain. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä alueiden ja kuntien kanssa kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi.

• Väestön odotetaan vähenevän kahdella kolmesta alueesta vuoteen 2050 mennessä, mikä vaikuttaa erityisesti maaseutualueisiin. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa sosioekonomisia politiikkoja väestörakenteen muutoksen tukemiseksi. 

• Maaseutualueiden julkiset palvelut, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä mutta joihin kohdistuu paineita, edellyttävät monialaisia investointeja, verokannustimia ja kohdennettua tukea, sillä 36 prosenttia maaseudun asukkaista pitää palvelujen laatua tärkeimpänä huolenaiheenaan pitkän aikavälin menoleikkauksista huolimatta.

• Sukupuolten väliset erot ovat edelleen merkittäviä, ja jäsenvaltioiden välillä on pysyviä työllisyyseroja ja naiset ovat aliedustettuina. Vuonna 2025 naiset muodostivat enemmistön vain 26:ssa 286 alueellisesta edustajakokouksesta. 

Taustaa  

• Alueiden ja kuntien tilaa koskeva EU:n vuosikertomus -sivustolla puheenjohtaja Kata Tüttőn koko puhe, koko raportti, tietokoosteet ja aiemmat painokset. 

• Videoita ja kuvia #EURegionsWeek 2025 -tapahtumasta ja avajaisistunnosta. 

• #EURegionsWeek 2025 järjestettiin samanaikaisesti AK:n 168. täysistunnon  kanssa(14.–15. lokakuuta). 

• AK:n painopisteet vuosina 2025–2030: AK kehottaa vahvistamaan yhteenkuuluvuutta, selviytymiskykyä ja läheisyyttä oikeudenmukaisemman, reagoivamman ja ihmiskeskeisemmän EU:nrakentamiseksi. 

Yhteystiedot:  

Lauri Ouvinen
Puh: +32 473 536 887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu