Artikkeli

EU:n itäistä kumppanuutta varten sovitut paikalliset ja alueelliset painopisteet

Automaattinen käännös

Tämä on konekäännös, jonka on tarkoitus antaa lukijalle jonkinlainen käsitys sivun sisällöstä. Lisätietoa kielipolitiikastamme.

Tällä sivulla

  • Itäinen kumppanuus
  • Ulkosuhteet, laajentuminen ja naapuruuspolitiikka

Euroopan unionin ja EU:n itäisten naapurimaiden paikallis- ja aluepäättäjät tapasivat Jerevanissa 27. lokakuuta määritelläkseen ensisijaiset yhteistyöalat seuraaviksi viideksi vuodeksi.

Itäisen kumppanuuden alue- ja paikallisviranomaisten konferenssin (CORLEAP) kokouksessa, johon osallistuu Euroopan alueiden komitean (AK) jäseniä sekä paikallis- ja aluepoliitikkoja Ukrainasta, Moldovasta, Armeniasta, Azerbaidžanista ja Georgiasta, määriteltiin ympäristö, hajauttaminen, valmiuksien kehittäminen ja disinformaation torjunta keskeisiksi aloiksi, joilla paikallis- ja alueviranomaiset syventävät yhteistyötään. Painopisteiden valinnassa otetaan huomioon itäisen kumppanuuden laajempi elpymis-, palautumis- ja uudistusohjelma. Itäinen kumppanuus perustettiin vuonna 2009 laajentamaan ja syventämään EU:n, sen jäsenvaltioiden ja EU:n itärajalla sijaitsevien maiden välisiä suhteita.

CORLEAPin kokouksessa, johon Azerbaidžanin edustajat eivät osallistuneet, keskityttiin välittömästi EU:n Mustanmeren aluetta koskevan strategian uudelleentarkasteluun, joka oli osa EU:n poliittisia toimia Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamien geopoliittisen dynamiikan muutosten johdosta. Uudelleentarkastelussa on kolme pilaria: turvallisuus, talouskasvu ja ympäristön häiriönsietokyky. CORLEAPissa käytävä keskustelu antaa panoksensa AK:n parhaillaan valmistelemaan lausuntoon Mustanmeren strategiasta.

Toisena teemana oli tarkastella poliittisen ja finanssipoliittisen vallan hajauttamisen nykytilaa itäisen kumppanuuden maissa.

Kokouksen puheenjohtajina toimivat yhdessä Sud-Provence-Alpes-Côte d'Azurin aluevaltuuston jäsen ja AK:n "kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat" -valiokunnan (CIVEX) puheenjohtaja Magali Altounian (FR, Renew Europe) ja Armavirin pormestari Varsham Sargsyan. Altounianin kotikaupunki Nizza on kokouksen isäntänä toimivan Jerevanin sisarkaupunki.

CORLEAPin kokous pidettiin ennen Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen vuosikokousta, joka kokoaa yhteen Euroopan parlamentin sekä Ukrainan, Moldovan, Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin kansallisten parlamenttien edustajat. EuroNestin parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen Sergey Lagodinsky (DE, Vihreät-EFA) puhui CORLEAPin vuosikokouksessa, kun taas yksi CORLEAPin jäsen – Harghitan kreivikunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Csaba Borboly (RO, EPP) – puhui 29. lokakuuta EuroNestin täysistunnossa Armenian tasavallan kansalliskokouksessa. CORLEAPilla on tarkkailijan asema EuroNestissä.

Lainaus:

Magali Altounian, Sud-Provence-Alpes-Côte d'Azurin aluevaltuuston jäsen ja AK:n "kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat" -valiokunnan (CIVEX) puheenjohtaja: "Itäinenkumppanuus on edelleen Euroopan unionin strateginen kysymys. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä on tärkeämpää kuin koskaan säilyttää vakaus, häiriönsietokyky ja yhteistyö maanosassamme. Alueidemme välinen vuoropuhelu, solidaarisuus ja yhteistyö ovat nyt enemmän kuin koskaan avaimia Euroopan rauhan ja yhteisen vaurauden alueelle.”

Lisätietoja:

  • Kokouksen tiedot: Esityslista, CORLEAPin toimintasuunnitelma 2025–29, valokuvat.
  • CORLEAP: Taustatietoa EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssista (CORLEAP) on saatavilla Euroopan alueiden komitean verkkosivustolla.
  • Yhteispuheenjohtajuus: CORLEAPin puheenjohtajina toimivat Euroopan alueiden komitean edustaja ja itäisen kumppanuuden kumppanimaan edustaja. CORLEAPin jäsenet päättivät 27. lokakuuta, että 1. helmikuuta 2026 alkaen seuraava puheenjohtaja on Edinețin pormestari Constantin Cojocari Moldovassa. Cojocari kutsui CORLEAPin Moldovaan vuonna 2026.
  • Toimivallan jako ja hajauttaminen: Euroopan alueiden komitea edistää eri maiden monitasoisia hallintorakenteita koskevaa analyysityötään. Laajentumismaita koskevan tutkimuksen jälkeen työtä on nyt täydennetty Armeniaa ja Azerbaidžania koskevalla osa-alueella. Tämä täydentää itäisen kumppanuuden maita koskevaa yleiskatsausta. Tutkimus esiteltiin CORLEAPin jäsenille kokouksessa. Lisätietoja ja linkkejä analyyttiseen työhön on saatavilla täällä.

Jäsenet