Oulusta viesti uudelle komissiolle: koheesiopolitiikka pitää EU:ta koossa

Oulussa tehtiin tällä viikolla tärkeitä linjauksia EU:n aluepolitiikan tulevaisuudesta Euroopan alueiden komitean COTER-valiokunnan kokouksen yhteydessä. Valiokunta hyväksyi kuntien ja alueiden suositukset koheesiopolitiikan uudistamisesta sekä käsitteli teemoja, jotka liittyvät alueiden väliseen ja raja-alueyhteistyöhön, väestökehityksen haasteisiin sekä EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen.

Euroopan komission on esitettävä ehdotuksensa EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi heinäkuun 2025 alkuun mennessä. Aluepolitiikasta vastaavan COTER-valiokunnan mielestä koheesiopolitiikka olisi säilytettävä EU:n tärkeimpänä investointivälineenä, jonka avulla kavennetaan alueiden välisiä eroja sekä tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. AK haluaakin lähettää uudelle Euroopan komissiolle ja aluekomissaariehdokas Raffaele Fittolle vahvan viestin siitä, että koheesiopolitiikkaa on jatkossakin hallinnoitava paikallislähtöisesti. Lausunnon ovat laatineet AK:n puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro ja COTER-valiokunnan puheenjohtaja Emil Boc (Romania, EPP). 

"Koheesiopolitiikalle ei ole vaihtoehtoa, jos tavoitteenamme on vahvempi ja yhtenäinen Eurooppa. EU:n sisämarkkinat eivät voi toimia ilman koheesiopolitiikkaa, jolla on keskeinen merkitys EU:n kilpailukyvyn parantamisessa ja kaikkien alueiden potentiaalin hyödyntämisessä. Muuten jakolinjat jyrkkenevät ja kansalaisten tyytymättömyys kasvaa. Vastustamme jyrkästi pyrkimyksiä koheesiopolitiikan hallinnon keskittämiseksi, mutta uudistuksia tarvitaan: rahastojen hyödyntämistä on yksinkertaistettava ja tehtävä joustavammaksi paikallistasolla," Cluj-Napocan kaupunginjohtaja Boc sanoi.

"Koheesiopolitiikkaa olisi vahvistettava ja uudistettava siten, että se auttaa kaikkia alueita hyötymään sisämarkkinoista ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä," tähdensi AK:n puheenjohtaja Cordeiro, joka osallistui kokoukseen etäyhteyden kautta.

Paikalla Oulussa oli noin 80 kaupunginjohtajaa ja kunta- ja aluepäättäjää EU:n jäsenvaltioissa. Kokouksessa hyväksytyissä lausunnoissa ja puheenvuoroissa korostettiin myös tarvetta vahvistaa alueiden välistä ja raja-alueyhteistyötä sekä koheesiopolitiikan roolia väestökehityksen haasteisiin vastaamisessa ja kriiseihin reagoimisessa. Keskiviikkona pidetyssä konferenssissa esiteltiin kokemuksia koheesiorahojen hyödyntämisestä pohjoisilla ja arktisilla alueilla.

"Euroopan vahvuus piilee siinä, että meillä on erilaisia alueita, joiden vahvuuksia voidaan tukea koheesiopolitiikan avulla. Meidän vahvuuksiamme ovat uusiutuvat energiavarat ja luonnonvarat, joita voidaan jalostaa esim. akkuteollisuuteen, sekä digitalisaatio", Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk/Renew Europe) totesi.

Elinkeinoministeri Wille Rydman korosti puheenvuorossaan, että EU:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Venäjän rajalla sijaitsevien alueiden haasteisiin nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Alueet Suomen, Baltian maiden ja Puolan itäosissa ovat kärsineet pakotteiden seurauksesta ja matkailun vähenemisestä. Taloudellisen kriisinsietokyvyn vahvistamista käsitellään Euroopan alueiden komitean tulevassa lausunnossa, jonka on laatinut Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen Ilpo Heltimoinen (ps/ECR) ja joka hyväksytään täysistunnossa lokakuussa.