Sääntöjä on yksinkertaistettava aidosti, jotta voidaan hyödyntää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet alueellisten erojen kaventamiseksi.

Euroopan unionin alueet ja kunnat ovat peräänkuuluttaneet vahvempaa ja strategisempaa yhteistyötä julkisten ja yksityisten viranomaisten välillä alueellisten ja taloudellisten erojen kaventamiseksi Euroopassa.

Euroopan alueiden komitean (AK) jäsenet totesivat täysistunnossa 4. maaliskuuta yksimielisesti hyväksytyssä lausunnossa, että 20 viime vuoden aikana saavutetusta huomattavasta edistyksestä huolimatta koheesiopolitiikan potentiaalin hyödyntämisessä yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja kestävän kasvun varmistamiseksi kaikilla alueilla on edelleen merkittäviä puutteita.

Byrokraattinen tehottomuus, heikot hankintajärjestelmät, päällekkäiset tarkastukset, paikallisen sopeutumisen puute ja poliittinen epävakaus ovat tärkeimpiä alueellisten ja paikallisten johtajien havaitsemia esteitä, jotka haittaavat julkisten ja yksityisten tahojen välistä yhteistyötä.

Tukholman lääninvaltuuston jäsenen Kristoffer Tamsonsin (SE, EPP) laatimassa lausunnossa AK kehotti tutkimaan yksityisen sektorin roolin vahvistamista koheesiopolitiikan vahvistamisessa.

Käynnissä olevissa neuvotteluissa EU:n seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta vuosiksi 2028–2034 alueet ja kunnat ovat korostaneet pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) merkittävää panosta koheesiopolitiikkaan ja korostaneet niiden roolia paikallisen talouskehityksen keskeisinä vetureina. Edellisellä ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikalla tuettiin noin viittä miljoonaa pk-yritystä 118 miljardilla eurolla ja edistettiin 370 000 uuden suoran työpaikan luomista.

Tekninen tuki paikan päällä varojen oikeudenmukaisen jakamisen varmistamiseksi

AK:n jäsenet korostivat, että julkisen ja yksityisen sektorin on tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että jokainen EU:n rahoitusta saava euro yhdistetään – joko julkisilta tai yksityisiltä toimijoilta saatavaan – taitotietoon, investointeihin ja vastuuvelvollisuuteen, jotta EU:n kansalaisille voidaan tuottaa merkityksellisiä tuloksia.

He varoittivat kasvavasta kuilusta innovaatiojohtajina toimivien alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden välillä, joilla ei ole samaa kokemusta tai institutionaalisia valmiuksia hyötyä uusista rahastoista ja rahoitusvälineistä. Sen vuoksi EU:n uuteen talousarvioehdotukseen olisi sisällytettävä riittävästi neuvontaa ja teknistä tukea vähemmän kokeneille alueille, jotta varmistetaan varojen oikeudenmukainen jakautuminen.

Lopullisia edunsaajia ja julkisyhteisöjä koskevien sääntöjen yksinkertaistamista koskevissa ehdotuksissa paikallis- ja aluepäättäjät ehdottivat, että pienille hankkeille (alle 100 000 euroa) sallittaisiin kevyet tarkastusmenettelyt, jos niiden tulokset osoitetaan selvästi. He ehdottivat myös nopean uudelleentarkastelumekanismin käyttöönottoa, jotta voidaan tunnistaa suhteettomat kansalliset vaatimukset ja puuttua niihin sekä parantaa EU:n ja kansallisten sääntöjen, erityisesti valtiontukisääntöjen, yhdenmukaisuutta ja mahdollisuutta kansalliseen yhteisrahoitukseen koheesiopolitiikan rahastoista rahoitetuille hankkeille.

Lainaus

Kristoffer Tamsons (SE, EPP), Tukholman lääninvaltuuston jäsen: ”Yksityisen sektorin osallistuminen ei ole vapaaehtoista – se on olennaisen tärkeää koheesioinvestointien pitkän aikavälin häiriönsietokyvyn ja vaikutusten kannalta.”

Taustaa

· Video ja valokuvia AK:n täysistunnosta.

· AK laatii parhaillaan 20:tä lausuntoa arvioidakseen EU:n tulevan pitkän aikavälin talousarvion 2028–2034 erityisiä näkökohtia ja asetuksia (tarkista lausuntojen etenemissuunnitelma). Tähän sisältyy 4. maaliskuuta annettu lausunto, jossa esitetään talousarvion yleistä rakennetta koskevia pyyntöjä ja huolenaiheita. Lisätietoa hyväksytyistä lausunnoista ja niihin liittyvistä lehdistötiedotteista