Investoinnit kaupunkeihin edistävät kilpailukykyä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Suurkaupunkialueilla ja toiminnallisilla kaupunkialueilla on keskeinen rooli kestävien investointien, talouskasvun ja tasapainoisen aluekehityksen edistämisessä Euroopassa. Paikallis- ja aluetason edustajat tunnustivat tämän ja hyväksyivät 14. toukokuuta yksimielisesti Milanon kaupunginvaltuutetun Carmine Pacenten laatiman lausunnon alueiden komitean (AK) täysistunnossa. Lausunnossa kehotetaan vahvistamaan kaupunkiulottuvuutta vuoden 2027 jälkeisessä koheesiopolitiikassa. 

Kun Euroopan kaupunkiväestön määrä kasvaa 75 prosentista 84 prosenttiin kokonaisväestöstä vuoteen 2050 mennessä, kaupunki- ja suurkaupunkialueisiin kohdistuu yhä enemmän paineita, ja niillä on yhä suurempi vaikutus Euroopan unionin kestävään kehitykseen. AK vahvistaa lausunnossa, että Euroopassa tarvitaan tasapainoista aluekehitystä, joka perustuu kaupunki- ja maaseutualueiden väliseen yhteistyöhön. Tässä yhteydessä vahvat kaupunki- ja suurkaupunkistrategiat voisivat auttaa vastaamaan joihinkin koko Euroopan unionin kiireellisimpiin haasteisiin, kuten väestörakenteen muutokseen, vihreään, digitaaliseen ja teolliseen siirtymään sekä kohtuuhintaisten asuntojen puutteeseen. 

Paikallis- ja aluepäättäjät kehottavat Euroopan komissiota julkaisemaan uuden kaupunkeja koskevan toimintaohjelman, jonka puheenjohtaja Von der Leyen sisällytti nykyisen toimikauden painopisteisiin. Komission tulisi ottaa kaupungit sekä paikallis- ja alueviranomaiset mukaan ohjelman kaikkiin suunnitteluvaiheisiin ja antamaan erityistä tukea pienille ja keskisuurille kunnille sekä kaupungeille. 

Koheesiopolitiikalla investoidaan kestävään kaupunkikehitykseen

AK:n jäsenet korostivat, että koheesiopolitiikan jaetun hallinnoinnin malli – johon osallistuvat EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason hallintotasot – on edelleen tärkeä kestävän kaupunkikehityksen rahoituslähde. He vaativat siksi vahvaa, joustavaa ja uudistettua koheesiopolitiikkaa vuoden 2027 jälkeen. Paikallis- ja aluepäättäjät varoittivat myös, että keskitetyn hallinnoinnin rahoitusmekanismit, kuten elpymis- ja palautumistukiväline, voisivat johtaa siihen, että kansalliset hallitukset jättävät paikalliset painopisteet huomiotta.  

Lisäksi alueet ja kunnat kehottivat jäsenvaltioita testaamaan kannustinmekanismeja, joiden avulla keskitetyistä politiikoista käyttämättä jääneet varat voitaisiin ohjata suoraan alueellisiin yhdennettyihin ohjelmiin ja käyttää erityisesti kaupunki- ja suurkaupunkialueiden hyväksi. 

Lainaus

Esittelijä Carmine Pacente (IT, Renew Europe), Milanon kaupunginvaltuuston jäsen: ”Tässä lausunnossa tunnustetaan kaupunki- ja suurkaupunkialueiden kasvava rooli ja kehotetaan vahvistamaan kaupunkeja koskevaa EU:n toimintaohjelmaa. Kehotamme esimerkiksi lisäämään Euroopan aluekehitysrahaston kaupunkikehitysrahoitusta nykyisestä 8 prosentista ja ottamaan käyttöön Euroopan sosiaalirahasto plussan 5 prosentin vähimmäistason ja pakollisen varauksen eriarvoisuuden ja asumistarpeiden torjumiseksi. Lisäksi lausunnossa kannustetaan jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin yhteistyössä hallinnoitaviin ohjelmiinsa kaupunki- ja suurkaupunkialueiden rahoitusvarat, joilla pyritään tukemaan investointeja.”    

Taustaa

• Video ja valokuvia täysistunnosta.

• Toimiva kaupunkialue koostuu tiheästi asutusta kaupungista ja harvemmin asutusta työmatka-alueesta, jonka työmarkkinat ovat tiiviisti integroituneet kaupunkiin (lähde: Eurostat).  

• AK:n täysistunnossa äänestettiin 15. toukokuuta kahdesta kiireellisestä päätöslauselmasta, jotka koskevat Euroopan unionin seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota ja vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien väliarviointia. Lisäksi AK:n jäsenet hyväksyivät 14. toukokuuta lausunnon, jossa keskitytään koheesiopolitiikkaan EU:n tavoitteiden ja uudistusten moottorina. Lehdistötiedotteet julkaistaan AK:n verkkosivuston asiaa koskevassa osiossa. 

• Krakovan kaupunki (Puola) isännöi 17.–19. kesäkuuta vuoden 2025 kaupunkifoorumia, jossa keskitytään ideoiden keräämiseen kaupunkeja koskevan EU:n toimintapoliittisen ohjelman kehittämiseksi.