Euroopan turvallisuus rakennetaan Euroopan alueille – tai sitä ei rakenneta lainkaan

Euroopan on muutettava alueidensa vahvuudet paremmaksi turvallisuudelle, teollisille valmiuksille ja häiriönsietokyvylle.

Venäjän jatkuva hyökkäyssota Ukrainaa vastaan sekä kyberhyökkäysten, sabotaasin ja muiden hybridiuhkien lisääntyminen ovat tuoneet Euroopan turvallisuushaasteet lähemmäs kansalaisia. Euroopan alueiden komitea (AK) kehottaa 13. lokakuuta antamassaan lausunnossa nopeuttamaan EU:n puolustusteollisuuden muutosta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa ja ottamaan alueet ja kunnat täysimääräisesti mukaan Euroopan teollisten valmiuksien vahvistamiseen.

Białystokin pormestarin Tadeusz Truskolaskin (PL, EA) laatimassa lausunnossa komitea toteaa, että Eurooppa tarvitsee maantieteellisesti monimuotoisempaa, integroidumpaa ja yhteentoimivampaa puolustusteollisuutta, jossa toimitusketjuja vahvistetaan ja alueiden välistä yhteistyötä tiivistetään.

AK viittaa Venäjän Ukrainaa vastaan käymään sotaan sekä kyberhyökkäyksiin, sabotaasiin, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin hyökkäyksiin ja toistuviin miehittämättömien ilma-alusten tunkeutumisiin Euroopan ilmatilaan osoituksena perustavanlaatuisesti muuttuneesta turvallisuusympäristöstä, joka edellyttää koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa havaitsemiseen, suojeluun ja reagointiin sen sijaan, että kansalliset toimet olisivat hajanaisia.

Puolustusinvestoinneilla olisi vahvistettava Euroopan alueita

AK toivoo, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot kartoittavat alueellisia valmiuksia ja erikoistumista, jotta investointeja voidaan suunnata sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Siinä todetaan, että pk-yritykset, startup-yritykset, teollisuusklusterit, yliopistot ja tutkimuskeskukset olisi otettava mukaan alusta alkaen suurempien puolustusalan yritysten rinnalla.

Lupaavilla ideoilla tulisi olla selkeämpi reitti testauksesta hankintaan ja tuotantoon, lausunnossa todetaan. AK kehottaa myös yksinkertaistamaan rahoituksen, hankintojen ja sertifioinnin saatavuutta, lyhentämään polkua innovoinnista markkinoille ja vähentämään hallinnollista taakkaa säilyttäen samalla avoimuuden sekä ympäristöä, sosiaaliturvaa ja turvallisuutta koskevat takeet.

Puolustusrahoituksella olisi lisättävä enemmän kuin tuotantoa, AK toteaa. Investoinneilla olisi luotava ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, autettava paikallisia yrityksiä kasvamaan, parannettava kaksikäyttöinfrastruktuuria ja tuettava innovointia siviilisovellusten avulla. AK korostaa, että näillä investoinneilla olisi täydennettävä koheesiopolitiikkaa sen sijaan, että varoja ohjataan pois aluekehityksestä.

Lausunnossa peräänkuulutetaan selkeitä sitoumuksia sen varmistamiseksi, että EU:n uudet investoinnit ja mahdollisuudet ovat avoimia pk-yrityksille, hyödyttävät alueellisia talouksia, parantavat osaamista, parantavat toimitusketjun häiriönsietokykyä ja edistävät tuotannon maantieteellistä jakautumista. Siinä korostetaan myös Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan raja-alueiden erityistarpeita, sillä niihin kohdistuu suurempia turvallisuuspaineita ja ne tarvitsevat luotettavaa pitkän aikavälin tukea.

Ukraina tuo arvokasta kokemusta Euroopan puolustustoimiin

AK haluaa, että Ukrainalla on suurempi rooli eurooppalaisissa puolustushankkeissa ja teollisuuden toimitusketjuissa, ja katsoo, että EU:n ja Ukrainan turvallisuus liittyvät läheisesti toisiinsa.

Ukrainasta on tullut yksi maailman dynaamisimmista puolustusalan innovointiympäristöistä erityisesti droonien, droonien torjuntajärjestelmien, tekoälyn, sähköisen sodankäynnin, digitaalisten ratkaisujen, logistiikan ja kriisinhallinnan aloilla. Sen vahvuutena ei ole pelkästään uusien teknologioiden nopea kehittäminen todellisissa toimintaolosuhteissa, välittömän palautteen kerääminen ja niiden mukauttaminen uusiin uhkiin poikkeuksellisen nopeasti - kokemus, joka voisi hyödyttää Euroopan puolustusteollisuutta.

Lausunnossa kehotetaan tiivistämään yhteistyötä, jotta ukrainalaiset ja eurooppalaiset kumppanit voivat kehittää, testata, hankkia ja tuottaa ratkaisuja yhdessä. Siinä mainitaan esimerkkeinä sellaiset aloitteet kuin BraveTechEU ja EUDIS Tech Alliances. Eurooppa voi tarjota mittakaava-, investointi- ja teollisia valmiuksia, kun taas Ukraina tarjoaa ketteryyttä, käytännön asiantuntemusta ja ratkaisuja, joita on jo testattu kentällä.

Lainaus:

• Tadeusz Truskolaski (PL, EA), Białystokin kaupunginjohtaja ja AK:n esittelijä: ”Turvallisuus ei ole abstrakti kysymys Białystokin asukkaille ja muille Euroopan itäpuolella sijaitseville alueille. Ukrainan sota ja uhkien muuttuva luonne osoittavat, miten tärkeää varautumisesta, selviytymiskyvystä ja tehokkaasta yhteistyöstä on tullut. Meidän tehtävämme ei ole aiheuttaa hälytystä, vaan varmistaa, että ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi konkreettisilla toimilla. Eurooppa tarvitsee yhtenäisyyttä, teollista kapasiteettia ja tehokkaita reagointimekanismeja tämän saavuttamiseksi - ei kymmenessä vuodessa, vaan nyt. Jäsenvaltioiden ja alueiden on siksi tehtävä yhteistyötä vahvistaakseen eurooppalaisia toimitusketjuja ja muuttaakseen innovoinnin nopeammin käytännön ratkaisuiksi. Raja-alueiden on oltava täysivaltaisia kumppaneita päätöksissä, jotka muovaavat Euroopan turvallisuutta.”

Taustaa:

• Heinäkuussa 2026 julkaistussa Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (IISS) arvioinnissa dokumentoitiin 144 epäiltyä Venäjän miehittämättömien ilma-alusten hyökkäystä 13 Nato-maassa ja Irlannissa elokuun 2024 ja helmikuun 2026 välisenä aikana, mukaan lukien lentoasemiin, sotilaslaitoksiin ja muuhun arkaluonteiseen infrastruktuuriin vaikuttavat vaaratilanteet. Vuonna 2026 tapahtuneet tapahtumat osoittavat, että kirjattujen tapausten kokonaismäärä on noussut noin 200:aan ja kasvaa edelleen.
• EU:n puolustusteollisuuden muutosta koskeva etenemissuunnitelma on osa laajempaa pyrkimystä parantaa Euroopan puolustusvalmiutta vuoteen 2030 mennessä. Puolustusvalmiutta koskevassa etenemissuunnitelmassa 2030 asetetaan voimavarojen välitavoitteet ja ehdotetaan neljää eurooppalaista lippulaivahanketta: Eastern Flank Watch, eurooppalainen droonipuolustusaloite, eurooppalainen ilmapuolustuskilpi ja eurooppalainen avaruuskilpi. Komissio ehdotti 3. heinäkuuta 2026 Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta viittä yhteistä etua koskevaa eurooppalaista puolustushanketta, joiden käynnistämiseen ja käyttöönottoon on varattu 325 miljoonaa euroa. Ne kattavat droonit ja droonien torjuntajärjestelmät, merenkulun ja merenpohjan puolustuksen, avaruus-, ilma- ja ohjuspuolustuksen sekä turvallisuuden EU:n itäisellä sivustalla. Kuhunkin hankkeeseen osallistuu keskimäärin 18 jäsenvaltiota, kun taas Ukraina osallistuu neljään viidestä. Lisätietoja saa Euroopan komissiosta: yhteiset puolustushankkeet; Euroopan puolustusteollisuusohjelma; Puolustusvalmiutta koskeva etenemissuunnitelma 2030. Laajempi kehys sisältää myös 150 mrd. €:n SAFE-välineen, puolustusvalmiutta koskevan koontiasetuksen ja 1 mrd. €:n osuuden Euroopan puolustusrahaston vuoden 2026 työohjelmasta.
• AK:n lausunto hyväksyttiin 173. täysistunnossa 13. lokakuuta 2026.

Yhteyshenkilö:
Wioletta Wojewodzka
Puh: +32 473 84 39 86
wioletta.wojewodzka@cor.europa.eu