Artikkeli

Laajentuminen ja Mustameri EU:n strategian ytimessä

Automaattinen käännös

Tämä on konekäännös, jonka on tarkoitus antaa lukijalle jonkinlainen käsitys sivun sisällöstä. Lisätietoa kielipolitiikastamme.

Tällä sivulla

  • Commission
  • Perussopimus- ja toimielinasiat
  • Laajentuminen
  • Ukraina
  • Länsi-Balkanin alue
  • Ulkosuhteet, laajentuminen ja naapuruuspolitiikka

Euroopan alueiden komitean jäsenet toistivat 28. tammikuuta, että Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten on kiireellisesti lahjoitettava energialaitteita Ukrainan kaupungeille, koska maa joutuu kohtaamaan Venäjän lamauttavat hyökkäykset energiainfrastruktuuria vastaan ja yhden kylmimmistä talvista vuosikymmeniin.

Ehdotuspyynnöt, joita Magali Altounian (FR, Renew Europe) johti ”kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” ‐valiokunnan (CIVEX) kokouksessa, perustuvat Ukrainan kaupunkien liiton pyyntöön sekä AK:n puheenjohtajan ja AK:n Ukraina-työryhmän kirjeeseen AK:n jäsenille ja Ukrainan jälleenrakentamista edistävän kuntien ja alueiden eurooppalaisen yhteenliittymän jäsenille. Yksityiskohtaiset ohjeet avunannosta löytyvät AK:n verkkosivuilta.

Kokoukseen sisältyi erityinen esitys, jossa pyydettiin pidemmän aikavälin tukea Ukrainan mielenterveyttä koskeville aloitteille, ja espanjalaisen asiantuntijan lausunto. Alustuksen esitteli Murcian alueen EU-asioista vastaava pääjohtaja Adrián Zittelli Ferrari (ES, NI), joka totesi, että "mielenterveyttä on kohdeltava jälleenrakennuksen keskeisenä pilarina" ja vaati "laajennettavia eurooppalaisia toimia mielenterveyden alalla".

Toimintakehotukset olivat osa kokousta, jossa käsiteltiin pääasiassa laajentumista ja Mustaamerta koskevien lausuntojen käsittelyä ja hyväksymistä ja jossa CIVEX-valiokunnan jäsenet sekä Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Kyproksen edustajat korostivat, että EU:n jäsenyyttä hakevien maiden väestön on saatava kotoutumisen käytännön hyödyt hyvissä ajoin ennen liittymistä.

Kokousta koskeva tallenne on saatavilla AK:n verkkosivustolla, ja siihen on liitetty kokousta koskevia tietoja ja asiakirjoja.

Laajentuminen

Laajentumisesta käydyssä keskustelussa puheenjohtajavaltio Kypros ja Euroopan komissio korostivat tarvetta lisätä laajentumista koskevaa ”strategista viestintää”, jota vuoden 2025 Eurobarometri-kyselyn mukaan EU:n kansalaisten enemmistö kannattaa.

Puheenjohtajavaltio Kypros totesi, että laajentuminen ”ei ole pelkästään poliittinen valinta vaan strateginen välttämättömyys”, ja lisäsi, että ”jos laajentuminen on strategista, viestintämme on myös oltava strategista, kansalaiskeskeistä, tosiasioihin perustuvaa ja kaikkien hallintotasojen, myös paikallis- ja alueviranomaisten, toteuttamaa”.

Euroopan komissio esitti Eurobarometri-kyselyn, jonka mukaan 56 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa laajentumista. Tiedotus on ratkaiseva tekijä, sillä 74 prosenttia kansalaisista kannattaa laajentumista, kun taas 49 prosenttia kansalaisista kokee, ettei heillä ole tietoa.

Osallistujat pitivät parempaa tiedotusta, räätälöityä tiedotusta ja rehellistä vuoropuhelua olennaisen tärkeinä laajemman ja vahvemman unionin tukemisen lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Saksa, Ranska ja Italia kuuluvat niihin kahdeksaan jäsenvaltioon, joissa kannatus on kyselyn mukaan alle 56 prosentin keskiarvon.

Keskustelun jälkeen hyväksyttiin kaksi lausuntoa Euroopan komission vuotuisista laajentumiskertomuksista, joissa esitetään yksityiskohtaisesti EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden edistyminen uudistuksissa ja määritetään, missä tarvitaan lisäparannuksia.

Bourgogne-Franche-Comtén alueen varapuheenjohtaja ja Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä Patrick Molinoz (FR, PES) totesi seuraavaa: "Laajentuminen on saanut uuden ulottuvuuden vuonna 2026: EU:n strategista, taloudellista ja poliittista turvallisuutta uhkaa paitsi Venäjän kasvava vihamielisyys myös – ja tämä on uutta – historiallista amerikkalaista liittolaistamme koskevien pitkäaikaisten varmuuksien päättyminen. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää vahvistaa kansalaisten tukea laajentumiselle ottamalla kunnat ja alueet tiiviimmin mukaan sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.”

Corkin kreivikunnanvaltuuston jäsen ja Länsi-Balkania ja Turkkia käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä Gillian Coughlan (IE, RE) totesi seuraavaa: "EU:n laajentuminen ei ole enää kaukainen poliittinen keskustelu vaan turvallisuus-, demokratia- ja selviytymiskykyhanke. Sen menestyksestä päätetään paikallisesti, missä eurooppalaisia arvoja eletään ja puolustetaan. Sodan, disinformaation ja ulkoisen sekaantumisen aikakaudella vahvat kunnat Länsi-Balkanilla ja Turkissa ovat EU:n strateginen voimavara.”

Euroopan komission edustaja totesi, että ”edellyttäen, että uudistusten vauhti ja tahti jatkuvat”, on olemassa ”realistinen mahdollisuus”, että neljä edelläkävijää voisivat saattaa neuvottelut päätökseen omiin tavoitepäiviinsä mennessä: Montenegron tapauksessa vuoteen 2026 mennessä, Albanian tapauksessa vuoteen 2027 mennessä ja Ukrainan ja Moldovan tapauksessa vuoteen 2028 mennessä.

Molemmat lausunnot toimitetaan nyt hyväksyttäviksi AK:n täysistunnossa 4.–5. maaliskuuta.

EU:n strateginen lähestymistapa Mustaanmereen

Keskustelussa EU:n strategisesta lähestymistavasta Mustaanmereen sekä AK:n esittelijä Blagomir Kotsev (BG, RE), Varnan kaupunginjohtaja, että Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtaja Euroopan parlamentin jäsen Sergey Lagodinsky (DE, Vihreät-EFA) kuvasivat Mustaamerta EU:n laajentumispolitiikan sekä itäisen kumppanuuden ja EU:n Global Gateway -aloitteen olennaiseksi täydennykseksi.

CIVEX-valiokunnan jäsenten toteamissa kommenteissa molemmat totesivat, että Mustameri ei ole enää Euroopan reuna-alueilla vaan pikemminkin sen strategisella etulinjalla – jopa sen geopoliittisessa ytimessä, sanoi parlamentin jäsen Lagodinsky.

"Tässä keskustelussa ei ole kyse teknisestä asiakirjasta", parlamentin jäsen Lagodinsky sanoi. "Se on testi siitä, onko Euroopan unioni vihdoin valmis ajattelemaan geopoliittisesti", hän sanoi ja vaati EU:ta "ajattelemaan geopoliittisesti, toimimaan paikallisesti ja koordinoimaan Euroopan laajuisesti".

AK:n lausunnossa yksilöidään strategisen ohjelman neljä pilaria, jotka liittyvät alueelliseen ja paikalliseen ulottuvuuteen: puolustus, energiavarmuus, talouskasvu ja ilmastotoimet. Esittelijä Kotsev, jonka kaupunki on EU:n suurin Mustanmeren satama, korosti erityisesti tarvetta parantaa infrastruktuuriyhteyksiä Itämeren ja Egeanmeren pohjois-eteläakselilla, mukaan lukien Mustanmeren satamat Varnassa ja Burgasissa Bulgariassa ja Constanțassa Romaniassa.

Kotsev totesi seuraavaa: ”Tämän päivän haastavat ajat kiihdyttävät yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan tarvetta Mustanmeren alueella. Tapahtumat Euroopassa, Amerikassa ja Lähi-idässä vaativat meitä ottamaan todellisen vastuun. Ei vain paperilla, vaan toiminnan kautta. Kunnianhimoinen, kunnianhimoinen, toimintakykyinen. Näin haluaisin kuvata työtämme Varnan asukkaille, kun palaan kotiin.

Lausunto on määrä hyväksyä AK:n täysistunnossa 4.–5. maaliskuuta.

Turvapaikka-asioiden, muuttoliikkeen ja kotouttamisen hallinnan unionin tuki, 2028–2034

Turvapaikka-asioiden, muuttoliikkeen ja kotouttamisen suunniteltua rahoitus- ja hallintokehystä seuraavan EU:n pitkän aikavälin talousarvion yhteydessä käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä suhtautui myönteisesti ehdotettuun maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden hallintaa koskevaan talousarvioon. AK:n jäsenten kanssa käydyssä alustavassa keskustelussa Zarasain kunnanvaltuuston jäsen, esittelijä Arnoldas Abramavičius (LT, EPP), varoitti kuitenkin, että Euroopan komission aikomus laatia yksi suunnitelma jäsenvaltiota kohti uhkaa johtaa siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset jäävät pelkkien kuulemisten varaan, ja heikentää niiden rahoituksen ennustettavuutta.

Abramavičius totesi, että hänen lausuntoluonnoksessaan korostetaan, että paikallis- ja alueviranomaisilla on oltava jäsenneltyjä ja oikeudellisesti taattuja rooleja, että ennakoitava monivuotinen rahoitus on tärkeää ja että EU:n rahoituksen ehtojen mahdollinen lisääminen on sovitettava yhteen kohdennettujen valmiuksien kehittämisen kanssa.

Abramavičius totesi seuraavaa: Muuttoliikkeen hallinta on eurooppalainen haaste, johon ei voida vastata ilman alueiden ja kuntien osallistumista. Esittelijänä pyrin varmistamaan, että EU:n varoilla tuetaan tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia edistää muuttoliikkeen, kotouttamisen ja palauttamisten kokonaisvaltaista ja asianmukaista hallintaa.

Jäsenet

Alternates