Lehdistötiedote

Ilmastohätätila: Seuraavalla EU:n talousarviolla on tuettava kuntien ja alueiden toimia

Automaattinen käännös

Tämä on konekäännös, jonka on tarkoitus antaa lukijalle jonkinlainen käsitys sivun sisällöstä. Lisätietoa kielipolitiikastamme.

Tällä sivulla

  • EU:n vuotuinen talousarvio
  • Energiasiirtymä
  • Monivuotinen rahoituskehys (MRK)
  • Talous ja rahoitus
  • ilmastonmuutos ja energia
  • Biodiversiteetti
  • Ilmastopolitiikka
  • Ympäristöpolitiikka
  • EU:n energiapolitiikka
  • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
  • Ympäristö

Erään Keski- ja Länsi-Euroopassa koskaan havaitun äärimmäisimmän helleaallon jälkeen kunnat ja alueet kehottavat EU:ta varmistamaan, että EU:n seuraavaan pitkän aikavälin talousarvioon sisältyy selkeä ja kohdennettu tuki ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen paikallis- ja aluetasolla.

Euroopan komission johtavan varapuheenjohtajan Teresa Riberan kanssa käydyssä keskustelussa paikallis- ja aluepäättäjät ilmaisivat arvostavansa hänen sitoutumistaan energia- ja ilmastotoimien pitämiseen EU:n asialistan kärjessä ja korostivat, että siirtyminen puhtaaseen energiaan on taloudellinen välttämättömyys, kuten useat energiakriisit osoittavat. Lisäksi he korostivat valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmasto- ja ympäristötoimien merkitystä maailmanlaajuisella tasolla antamalla suosituksia COP31-ilmastokokousta ja COP17-biodiversiteettikokousta varten.

Euroopan alueiden komitean täysistunto hyväksyi 1. heinäkuuta Varsovan kaupunginjohtajan Rafał Trzaskowskin (PL, EPP) johdolla lausunnon, jossa varoitetaan, että EU:n seuraavan monivuotisen talousarvion ehdotettu rakenne uhkaa heikentää EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista ja lisätä alueellisia eroja. Lausunnossa ilmaistaan myös huoli tavoitteiden monitulkintaisuudesta ja määritelmistä.

AK:n lausunnossa todetaan, että ilmasto- ja ympäristömenojen yleistä 35 prosentin tavoitetta – jopa 43 prosenttia kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa ja Euroopan kilpailukykyrahastossa – on vaikea saavuttaa ilman vahvaa alueellista omavastuullisuutta, selkeää vastuunjakoa eri hallintotasojen välillä ja ilmasto-, energia- ja ympäristöstrategioihin liittyvää ennakoitavaa rahoitusta. Se korostaa, että tarvitaan avointa menojen seurantaa, vankkoja luokitusmenetelmiä ja selkeitä tulosindikaattoreita, jotta vältetään viherpesu ja varmistetaan, että 35 prosentin tavoitteella saavutetaan uskottavalla ja osoitettavissa olevalla tavalla EU:n ilmasto- ja ympäristösitoumukset.

Lisäksi alueet ja kunnat ilmaisivat huolensa ympäristötoimia koskevan erityisen ohjelman puuttumisesta sen jälkeen, kun Life-ohjelman luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskeva osa-alue sisällytettiin laajempaan monialaiseen EU:n välineeseen. Kun otetaan huomioon kaupunkien keskeinen rooli Euroopan vaurauden, innovointikapasiteetin ja kestävän kilpailukyvyn kannalta, AK katsoo, että EU:n tukivälineeseen olisi sisällytettävä suojattu budjettimääräraha kohdennettua tukea ja suoraa rahoitusta varten vihreän siirtymän hankkeille kaikenkokoisille kaupungeille.

AK hyväksyi myös suosituksensa tänä syksynä pidettävää UNFCCC:n COP31-kokousta ja biologista monimuotoisuutta koskevaa COP17-kokousta varten. Lausunnossa, jota johtaa ENVE-valiokunnan puheenjohtaja, Ateenan kaupunginvaltuuston jäsen Kostas Bakoyannis (EL, EPP), korostetaan ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja vesiresilienssin välisiä vahvoja yhteyksiä ja korostetaan, että maailmanlaajuiset biodiversiteetti- ja ilmastositoumukset riippuvat niiden täytäntöönpanosta paikallistasolla. Alueet ja kunnat kehottavat EU:ta ja kansallisia hallituksia varmistamaan paikallis- ja alueviranomaisten merkityksellisen osallistumisen – ei ainoastaan tarkkailijoina vaan myös täytäntöönpanon, raportoinnin ja vastuuvelvollisuuden edistäjinä, joita tuetaan parantamalla rahoituksen, tietämyksen ja tietojen saatavuutta. 

Lainaukset:

Kata Tüttő, Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja ja Budapestin kaupunginvaltuuston jäsen: ”Viime vuosina Euroopan poliittinen huomio on ymmärrettävästi siirtynyt rajoihin, turvallisuuteen ja geopoliittisiin kriiseihin. Paikallisille ja alueellisille päättäjille ilmastokriisi ei kuitenkaan koskaan poistunut. Jokainen helleaalto, jokainen kuivuus, jokainen maastopalo ja jokainen tulva muistuttaa meitä siitä, että kaupunkimme lämpenevät, jokemme kuivuvat ja yhteisömme ovat yhä haavoittuvampia. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat edelleen vastuussa useimpien ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta. Kysymys on nyt siitä, onko heillä edelleen resursseja jatkaa. EU:n seuraavassa talousarviossa on säilytettävä koheesiopolitiikan pitkän aikavälin tehtävä eli investoitava alueisiin, infrastruktuuriin, luontoon ja energiajärjestelmiin sen sijaan, että siitä tulisi pysyvä kriisinhallintaväline. Meillä on vielä aikaa kääntää tämä suuntaus, ja arvostan suuresti johtavan varapuheenjohtajan Riberan sitoutumista sen varmistamiseen, että ilmasto- ja energiatoimet pysyvät tiukasti EU:n asialistalla.”

Rafał Trzaskowski (PL, EPP), Varsovan kaupunginjohtaja ja aihetta "Ilmasto-, energia- ja ympäristöalan painopisteiden valtavirtaistaminen monivuotisessa rahoituskehyksessä" käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä: ”Eurooppa, joka investoi puhtaaseen energiaan, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja innovointiin alueillaan ja kunnissaan, on turvallisempi, selviytymiskykyisempi ja vauraampi. Tästä syystä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin on sisällytettävä monitasoisen hallinnon foorumeita ja pakollisia kaupunki- ja aluekohtaisia lukuja, ja Euroopan kilpailukykyrahaston on tarjottava suoraa rahoitusta paikallisille energia- ja ilmastosuunnitelmille ja tunnustettava kaksikäyttöinfrastruktuuri. Monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi annettava kohdennettua tukea ja suoraa rahoitusta kaikenkokoisille kaupungeille siirtymähankkeisiin, mikä lisää mahdollisuuksia pilottihankkeisiin ja kokeiluihin. Energiasiirtymään strategisesti investoivat alueet ovat alueita, jotka houkuttelevat osaajia, luovat laadukkaita työpaikkoja ja pysyvät taloudellisesti vahvoina ja häiriönsietokykyisinä. ”

Kostas Bakoyannis (EL, EPP), Ateenan kaupunginvaltuuston jäsen, ENVE-valiokunnan puheenjohtaja ja aihetta ”EU:n maailmanlaajuinen ilmasto- ja energiavisio – Kohti osallistavampia ilmasto- ja ympäristöalan maailmanlaajuisia neuvotteluja” käsittelevän AK:n lausunnon esittelijä: "Tässä lausunnossa esitetään AK:n poliittiset painopisteet ennen kahta tänä vuonna pidettävää keskeistä maailmanlaajuista konferenssia: Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen COP17-kokous biologisesta monimuotoisuudesta ja UNFCCC:n COP31-kokous ilmastosta. Euroopalla on edessään ennätyksellisiä helleaaltoja, kasvavaa energiaturvattomuutta ja yhteisöihin kohdistuvaa kasvavaa painetta, joten viesti on selvä: meidän on nopeutettava siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, tehostettava toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja investoitava luontopohjaisiin ratkaisuihin, joilla suojellaan sekä ihmisiä että ekosysteemejä. Alueilla ja kunnissa maailmanlaajuisista sitoumuksista tulee todellisia toimia, ja ne on tunnustettava täysivaltaisiksi kumppaneiksi ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.”

Lisätietoja:

· Valokuvia ja videoita AK:n täysistuntokeskustelusta ja lehdistötilaisuudesta varapuheenjohtaja Riberan kanssa

Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, ja helleaallot aiheuttavat Euroopassa enemmän kuolemia kuin kaikki muut luonnonvaarat yhteensä. Täysistuntoa edeltävä viikko oli yksi kaikkien aikojen kuumimmista Keski- ja Länsi-Euroopassa. Ennätyksellisen korkeita lämpötiloja mitattiin Saksassa (41,7 °C), Puolassa (40,5 °C), Tšekissä (41,9 °C) ja Tanskassa (36,6 °C). Ranska kirjasi kaikkien aikojen kuumimman päivänsä 24. kesäkuuta, jolloin maan keskilämpötila oli 30,0 °C, ja ensimmäiset arviot osoittavat merkittävää ylikuolleisuutta erityisesti ikääntyneiden keskuudessa. World Weather Attributionin julkaisema tutkimus osoittaa selvän yhteyden helleaallon voimakkuuden ja fossiilisten polttoaineiden päästöjen lisääntymisen välillä.

· Hyväksytty lausunto on osa 20 lausunnon sarjaa, jossa AK pyrkii arvioimaan EU:n tulevan pitkän aikavälin talousarvion 2028–2034 erityisiä näkökohtia ja asetuksia: Tutustu lausuntojen etenemissuunnitelmaan. Euroopan komission ehdotuksessa asetetaan eri ohjelmille yleinen 35 prosentin ilmasto- ja ympäristömenotavoite, mikä tarkoittaa, että ilmasto- ja ympäristötavoitteiden tukemiseen otettaisiin käyttöön yli 700 miljardia euroa. Kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat, joissa yhdistettäisiin varoja sekä aluekehitykseen että yhteiseen maatalouspolitiikkaan, olisivat tärkein väline, jolla tuetaan paikallisyhteisöjä ja yrityksiä siirtymisessä puhtaaseen energiaan, ja niiden ilmasto- ja ympäristömenojen tavoite olisi 43 prosenttia. Uudistuksissa ei kuitenkaan kaavailla erityistä ohjelmaa, jossa keskityttäisiin ympäristö- ja ilmastotoimiin ja joka olisi paikallisten ja alueellisten sidosryhmien saatavilla, kuten Life-ohjelmaa nykyisellä budjettikaudella.

· YK:n ilmastonmuutoskonferenssi (UNFCCC COP31) pidetään Antalyassa Turkissa 9.–20. marraskuuta 2026. AK:n hyväksymässä lausunnossa kehotetaan osapuolia uusimaan COP31-kokouksessa COP28-kokouksessa tehdyt sitoumukset ja sopimaan uskottavasta tavasta luopua nopeasti fossiilisista polttoaineista, kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti ja kaksinkertaistaa energiatehokkuuden parannukset vuoteen 2030 mennessä teollisuuden kilpailukyvyn, teknologisen innovoinnin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaisesti. AK:n valtuuskunta kehottaa EU:ta johtamaan toimia, joilla käynnistetään toimeksiantoon perustuva ja aikasidonnainen monitasoinen vuoropuhelu maailmanlaajuisella tasolla ja puututaan kuntien ja alueiden ilmastorahoituksen saannin esteisiin.

· AK edustaa myös Euroopan paikallis- ja aluehallintoja biologista monimuotoisuutta käsittelevässä YK:n konferenssissa (biodiversiteettisopimuksen COP17-kokous) Jerevanissa Armeniassa 19.–30. lokakuuta 2026. AK:n lausunnossa korostetaan, että biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat myös ilmastonmuutokseen sopeutumista paikallis- ja aluetasolla. Se kehottaa tarkistamaan, hyväksymään ja panemaan tehokkaasti täytäntöön kansalliset biodiversiteettistrategiat ja -toimintasuunnitelmat hyvissä ajoin yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. COP17-kokouksessa olisi myös esitettävä kunnianhimoinen resurssien käyttöönottoa koskeva paketti, jolla parannetaan kuntien ja alueiden mahdollisuuksia saada rahoitusta. 

Yhteydenotot:

Lauri Ouvinen
Puh. +32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Jäsenet