Puheenjohtaja Sandu piti Moldovan kanssa neuvoa-antavan sekakomitean ensimmäisen kokouksen

Chișinăussa Euroopan alueiden komitea käynnistää myös uuden itäisen kumppanuuden akatemian paikallisille ja alueellisille virkamiehille.

Euroopan alueiden komitean ja Moldovan tasavallan neuvoa-antavan sekakomitean avajaiskokous, joka pidettiin 15. syyskuuta Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa, on antanut vahvan poliittisen signaalin tuesta maan tiellä kohti EU-jäsenyyttä. Chișinău isännöi päivää aiemmin myös EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) 15. vuosikokousta. Se zoomasi ulkomaiseen tiedonmanipulointiin ja käynnisti pilotti-verkkoakatemian virkamiehille.

Moldovan presidentti Maia Sandu puhui henkilökohtaisesti EU:n ja Moldovan paikallis- ja aluepäättäjille neuvoa-antavan sekakomitean ensimmäisessä kokouksessa. Pääpuheenvuorossaan hän piti kokousta tärkeänä virikkeen lähteenä maalle sen edetessä kohti EU:ta ja korosti uuden muodon roolia kokemusten, parhaiden käytäntöjen sekä kulttuuri- ja kouluvaihdon suorassa vaihdossa.

Vuoropuhelun syventäminen paikallis- ja aluetasolla

Neuvoa-antava sekakomitea hyväksyi yhteisen julkilausuman, jossa kehotetaan lisäämään hajauttamista, taloudellista riippumattomuutta, osallistavaa hallintoa ja paikallishallinnon järjestöjen jäsenneltyä osallistumista. Asiakirja käynnistettiin neuvoa-antavaan sekakomiteaan kuuluvan AK:n jäsenen Emil Draghicin (RO, EA) ehdotuksesta, ja siinä todetaan, että tarvitaan kohdennettua EU:n tukea, vahvempaa rajatylittävää yhteistyötä ja mukautumista eurooppalaisiin demokraattisiin normeihin. 

AK:n ja Moldovan välisen yhteistyön päivittäminen työryhmästä neuvoa-antavan sekakomitean muotoon kesti alle puolitoista vuotta. Tämä osoittaa vahvaa poliittista tukea paikallisdemokratialle ja monitasoiselle hallinnolle, jotka ovat EU:n onnistuneen laajentumisen välttämättömiä osatekijöitä. Neuvoa-antavan sekakomitean perustaminen on tunnustus paikallis- ja alueviranomaisten keskeisestä roolista Moldovan tulevaisuudessa EU:ssa. Se on osoitus EU:n ja Moldovan lujasta sitoumuksesta syventää keskinäistä vuoropuheluaan ja yhteistyötään paikallis- ja aluetasolla.

Päätöksenteon ja täytäntöönpanon yhdistäminen

Neuvoa-antavan sekakomitean avulla AK ja Moldova ovat luoneet perustan pitkäaikaiselle kumppanuudelle, jolla varmistetaan, että kummankin osapuolen paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat aktiivisesti maan liittymisprosessiin. Foorumi auttaa tunnistamaan erityistarpeita, ehdottamaan käytännön ratkaisuja ja toimintapoliittisia suosituksia EU:n jäsenvaltioissa ja muissa assosioituneissa maissa saatujen kokemusten perusteella. Se tarjoaa kuulemisfoorumin uudistus- ja kasvutukivälineen kautta annettavasta erityistuesta ja EU:n seuraavassa talousarviossa käytettävissä olevasta rahoituksesta. Se on paikka kuntien ja alueiden väliselle vertaisvaihdolle – sekä poliittisella että teknisellä tasolla – elintärkeälle tietämyksen siirrolle ja yhteishankkeille, jotka voivat auttaa nopeuttamaan Moldovan yhdentymistä EU:hun. Neuvoa-antava sekakomitea pyrkii myös vahvistamaan institutionaalisia kumppanuuksia esimerkiksi Euroopan neuvoston kongressin kanssa. 

EU:n tasolla neuvoa-antavan sekakomitean näkemykset siitä, miten uudistukset mielletään ja pannaan täytäntöön paikallisesti, tarjoavat arvokasta aineistoa Euroopan komission laatimaa Moldovaa koskevaa vuotuista laajentumisraporttia varten.

Ulkomaisen tiedonmanipuloinnin torjunta

Chisinau isännöi 14. syyskuuta toista tärkeää tapahtumaa – EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) 15. vuosikokousta. Keskustelun keskiössä olivat ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä sekä paikallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden tilanne itäisen kumppanuuden maissa. Moldova on Ukrainan ohella yksi ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän ensisijaisista kohteista sen EU-jäsenyysprosessin ja strategisen suuntautumisen vuoksi. Viimeaikaisiin vaaleihin on puututtu yhä enemmän koordinoiduilla verkkokampanjoilla, disinformaatioverkostoilla ja pyrkimyksillä muokata kansalaisten asenteita maan Euroopan yhdentymisprosessia kohtaan.

Paikallisten ja alueellisten virkamiesten valmiuksien kehittäminen

AK käynnisti Chișinăussa pidetyssä CORLEAPin kokouksessa pilottihankkeensa paikallis- ja aluetason julkishallinnon itäisen kumppanuuden akatemiasta, joka tarjoaisi kumppanimaiden virkamiehille suoran pääsyn EU:n toimielimiin, asiantuntemusta ja todellisia esimerkkejä EU:n kaupungeista ja alueilta. Verkkokursseja järjestetään osallistujien kielillä. Opetussuunnitelma sisältää käytännön tietoa siitä, miten EU:n kunnat ja alueet ratkaisevat jokapäiväisiä ongelmia, ja mahdollistaa verkostoitumisen vertaisryhmien kanssa yli rajojen. Pilottiakatemia järjestetään vuoden 2027 alkupuoliskolla.

Lainaukset:

• Kata Tüttő (HU, PES), Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja: ”Presidentti Maia Sandun osallistuminen tämänpäiväiseen neuvoa-antavan sekakomitean avajaiskokoukseen on selvä merkki siitä, että Moldovan eteneminen kohti EU-jäsenyyttä on edennyt hyvin. Moldova on tehnyt selkeän ja rohkean päätöksen siirtyä kohti Euroopan unionia. Euroopan alueiden komitea on vahvasti tämän valinnan takana. Katsomme, että laajentumisessa ei ole kyse vain neuvotteluluvuista ja lainsäädännön yhdenmukaistamisesta. Kyse on Euroopan tuomisesta lähemmäs kansalaisia. Siksi kaupunkien, kuntien ja alueiden on oltava mukana prosessissa alusta alkaen. Neuvoa-antava sekakomitea on tehokas keino toteuttaa tämä tavoite.”
• Moldovan tasavallan presidentti Maia Sandu: ”Valtion tason kumppanuutemme kehittyy paljon konkreettisemmin Moldovan paikallis- ja alueviranomaisten ja niiden muissa Euroopan maissa olevien kumppanien välillä. Tämä mahdollistaa kokemusten, parhaiden käytäntöjen sekä kulttuuri- ja kouluvaihtojen suoran vaihdon. Olemme tyytyväisiä itäisen kumppanuuden julkishallinnon akatemian käynnistämiseen. Akatemia on tärkeä väline alue- ja paikallistason virkamiesten valmiuksien kehittämisessä. Moldovan ja Euroopan alueiden komitean välisen neuvoa-antavan sekakomitean tämänpäiväinen kokous ja tuleva työ ovat jälleen yksi tärkeä virstanpylväs näissä pyrkimyksissä.”
• Mariana Gâju (RO, PES), Moldovan neuvoa-antavan sekakomitean yhteispuheenjohtaja ja Constanțan piirikunnan Cumpănan kunnanjohtaja: ”Moldovan eurooppalaista tulevaisuutta ei rakenneta pelkästään neuvotteluhuoneisiin. Se rakennetaan kaikkiin kaupunkeihin ja kyliin, joissa uudistusten on todella vaikutettava ihmisten jokapäiväiseen elämään. Uusi neuvoa-antava sekakomitea muuttaa paikallisviranomaiset tarkkailijoista kumppaneiksi ja antaa niille vahvemman äänen tässä prosessissa. Teemme yhteistyötä sen varmistamiseksi, että liittyminen vahvistaa paikallisdemokratiaa, parantaa julkisia palveluja eikä jätä yhteisöä jälkeen.”
• Valentina Casian, neuvoa-antavan sekakomitean yhteispuheenjohtaja ja Strășenin kunnanjohtaja: ”Tänään otamme tärkeän askeleen, jotta yhteisömme saavat äänensä kuuluviin lähempänä Eurooppaa. Neuvoa-antava sekakomitea on rakenne, jota on odotettu vuosikymmenen ajan. Haluaisin, että tällä foorumilla luodaan jatkuva yhteys Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan kansallisen ja paikallisen tason välisen institutionaalisen vuoropuhelun edistämiseksi. Kehotan paikallisviranomaisia osallistumaan aktiivisesti Euroopan yhdentymisprosessiin, koska Euroopan yhdentymistä ei voida saavuttaa vain päätöksillä ja politiikoilla. Se on rakennettu yhteisöissä, kouluissa, laadukkaassa infrastruktuurissa ja julkisissa palveluissa, tehokkaassa ja avoimessa hallinnossa lähellä ihmisiä. Moldovalaisten yhteisöjen on oltava aktiivisesti mukana tässä eurooppalaisessa rakentamisessa.”
• Patrick Molinoz (FR, PES), vt. CORLEAPin yhteispuheenjohtaja ja Bourgogne-Franche-Comtén aluehallituksen varapuheenjohtaja: ”Ulkomaisella sekaantumisella pyritään manipuloimaan yleistä mielipidettä kaikkialla. Se heikentää jopa paikallistasoa, joka nauttii kansalaisten keskuudessa korkeinta luottamusta. Kunnilla ja alueilla on siksi oltava oikeat välineet kyberturvallisuutensa varmistamiseksi ja tällaisen häirinnän ja laajemmin kaikenlaisen disinformaation torjumiseksi. Kehotamme Eurooppaa tukemaan paikallisviranomaisia, riippumatonta journalismia ja medialukutaitoa. Tietotilan suojeleminen on olennaisen tärkeää demokratian säilyttämiseksi paikalliselta tasolta alkaen.”
• Constantin Cojocari, CORLEAPin toinen puheenjohtaja ja Edinetin pormestari, Moldova: ”CORLEAPin pormestarina ja yhteispuheenjohtajana mutta myös entisenä opettajana ja koulun rehtorina olen iloinen siitä, että käynnistämme itäisen kumppanuuden julkishallinnon akatemian paikallis- ja aluetasolla (EPA) -pilottihankkeen. Se on CORLEAPin pitkän aikavälin päätöksen täytäntöönpano ja vastaus Moldovan ja muiden itäisen kumppanuuden maiden paikallis- ja aluehallinnon virkamiesten todellisiin ja suuriin tarpeisiin. Toivon, että tämä pilottihanke on vasta alkua täysimittaiselle akatemialle.

Taustaa:

• Videotallenne CORLEAPin 15. vuosikokouksesta Chișinăussa Moldovassa.

• Videoesitys Moldovassa 15. syyskuuta 2026 pidetystä neuvoa-antavan sekakomitean kokouksesta Chișinăussa.

• AK:n lausunto aiheesta ”Vuoden 2025 laajentumispaketti – Ukraina, Moldova & Georgia”. Esittelijä: Patrick Molinoz (FR, PES), Bourgogne-Franche-Comtén aluehallituksen varapuheenjohtaja

• CORLEAP on ainoa EU:n foorumi, joka tarjoaa tilaisuuden keskustella kuntien ja alueiden panoksesta EU:n itäisen kumppanuuden maiden (Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina) kehitykseen. CORLEAP koostuu 33 alue- ja paikallistason poliitikosta: 18 AK:n jäsentä ja 15 edustajaa viidestä itäisestä kumppanimaasta. Kullakin itäisellä kumppanimaalla on kolme paikkaa. EU:n paikat jaetaan AK:n poliittisen kokoonpanon mukaan sen kuuden poliittisen ryhmän kesken: Euroopan kansanpuolue (EPP), Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue (PES), Renew Europe (RE), Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), Euroopan allianssi (EA) ja Vihreät. CORLEAPin vuotuisten kokousten välillä työvaliokunta toimii ohjauselimenä. Työvaliokunta vastaa CORLEAPin työn koordinoinnista sekä sen toiminnan, raporttien ja päätöslauselmien seurannasta. Se koostuu viidestä jäsenestä kumppanimaista ja kuudesta AK:n jäsenestä, jotka edustavat EU:ta.

• Moldovalle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022. Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2023 tekemän päätöksen jälkeen neuvottelut aloitettiin ensimmäisessä hallitustenvälisessä konferenssissa 25. kesäkuuta 2025. Moldova hyväksyi toukokuussa 2025 Moldovan liittymistä koskevan kansallisen ohjelman vuosiksi 2025–2029. ja heinäkuussa 2025 järjestettiin ensimmäinen EU:n ja Moldovan huippukokous, joka merkitsi yhteistyön ja yhdentymisen uutta vaihetta. Euroopan komissio sai syyskuussa 2025 päätökseen ensimmäiset kattavat seulontakertomuksensa, ja kaikkia kuutta klusteria koskevat tekniset neuvottelut käynnistettiin maaliskuussa 2026. EU:n ja Moldovan parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta hyväksyi 5. toukokuuta 2026 julkilausuman, jossa kehotetaan aloittamaan neuvottelut virallisesti, kun taas Moldovan hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen saattaa liittymisneuvottelut väliaikaisesti päätökseen vuoden 2028 alkuun mennessä. Heinäkuussa 2026 Moldovan yhdentyminen Euroopan unioniin on edennyt uuteen vaiheeseen avaamalla toisen EU:hun liittymistä koskevan neuvotteluklusterin – klusterin 6 ”Ulkosuhteet”. Uudistus- ja kasvutukiväline (1,9 miljardia euroa) on keskeinen väline liittymisprosessin tukemiseksi. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä EU:n yhteistyötä ehdokasmaiden kanssa ohjaavat todennäköisesti kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat.