EU:n pelastuspalvelumekanismi: Alueet ja kunnat vaativat vahvempaa roolia

Euroopan alueiden komitean (AK) jäsenet totesivat 2. heinäkuuta, että luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yleistyminen tulvista ja maastopaloista terveysuhkiin ja geopoliittisiin uhkiin osoittaa, että kuntien ja alueiden on saatava äänensä kuuluviin ensimmäisinä avunantajina.

Täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan unionin pelastuspalvelumekanismin tarkistamisesta AK korosti, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava täysimääräisesti mukaan katastrofihallinnan kaikkiin vaiheisiin. 

Vaikka jäsenvaltiot ovat edelleen ensisijaisesti vastuussa pelastuspalvelusta, lausunnossa, jonka laati Inowrocławin lääninvaltuuston jäsen Adam Banaszak (PL, EA), korostetaan, että yhteiskunnan varautumis- ja avustustyötä tekevät usein paikallis- ja alueviranomaiset eivätkä keskushallinnot. AK kehottaakin ottamaan kunnat ja alueet täysimääräisesti mukaan katastrofiriskien arviointiin sekä valtiollisella että valtiotasoa alemmalla tasolla, jotta suunnitelmissa otettaisiin paremmin huomioon käytännön realiteetit.

AK:n lausunnossa suhtaudutaan myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen vahvistaa unionin pelastuspalvelumekanismia monialaisella ja kaikki vaarat kattavalla lähestymistavalla. Siinä kuitenkin korostetaan, että rescEU:n valmiudet on jaettava strategisesti ottaen huomioon alueiden monimuotoisuus ja niiden läheisyys erityisiin riskeihin, jotta voidaan varmistaa nopea ja tehokas reagointi.

AK:n jäsenet varoittavat myös, että ehdotettu talousarvio ei ehkä riitä. He vaativat paikallisviranomaisille kohdennettua rahoitusta, joka on luotettavaa, helposti saatavilla ja suojattua siltä, ettei sitä siirretä muualle. Lausunnossa kehotetaan myös laajentamaan pelastuspalvelutoimia kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin, kriittisen infrastruktuurin häiriöihin ja rajat ylittäviin terveysuhkiin. Siinä ehdotetaan myös vahvempaa koordinointia hätäavun koordinointikeskuksen kanssa ja vapaaehtoisten parempaa tunnustamista.

Lisäksi lausunnossa todetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen olisi sisällytettävä pelastuspalveluun ja että sosiaalisen haavoittuvuuden kartoitus olisi tehtävä pakolliseksi, jotta varmistetaan riittävä tuki riskiryhmille. Lopuksi paikallis- ja aluepäättäjät korostavat, että katastrofien ehkäisyä koskevaa tutkimusta on syvennettävä ja että katastrofien syihin puuttumiseksi ja niiden vaikutusten rajoittamiseksi tarvitaan uusia välineitä, jotka perustuvat alueiden kesken jaettuun tieteelliseen näyttöön ja kokemukseen.

Lausunnossa korostetaan selvästi, että on tärkeää tunnustaa erilaiset alueelliset olosuhteet – kuten syrjäisimmät alueet, saaristoalueet, raja-alueet ja sodan lähialueet – ja peräänkuulutetaan riittävää joustavuutta unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevissa tavoitteissa sen varmistamiseksi, että ne vastaavat tehokkaasti alueellisia ja paikallisia realiteetteja.

Lainaus:

Esittelijä Adam Banaszak (PL, EA), Inowrocławin lääninvaltuuston jäsen: ”Eurooppalaiset odottavat oikeutetusti, että Euroopan unionilla on vahvempi rooli heidän suojelemisessaan ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja yhä monimutkaisemman geopoliittisen ympäristön aiheuttamilta kasvavilta riskeiltä. Selviytymiskykyisemmän Euroopan rakentaminen alkaa paikalliselta tasolta. Paikallis- ja alueviranomaisten on osallistuttava täysimääräisesti selviytymisstrategioiden laatimiseen, ja niillä on oltava suora pääsy EU:n rahoitukseen, jotta varautumisesta voidaan tehdä yhteisöillemme konkreettista toimintaa.”

Taustaa:

• Valokuvia ja videoita täysistunnosta.
• Seuraa lehdistöpalvelun tiliä X:ssä.
• Hyväksytty lausunto on yksi 20 lausunnosta, joista AK laatii parhaillaan lausuntoja arvioidakseen EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarvion (2028–2034) erityisiä näkökohtia ja asetuksia: tarkistaa lausuntojen etenemissuunnitelman.
• Mekanismilla pyritään vahvistamaan pelastuspalvelualan yhteistyötä EU-maiden ja kymmenen muun osallistujamaan välillä: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Islanti, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia, Turkki ja Ukraina. Mikä tahansa katastrofin koettelema maa Euroopassa ja sen ulkopuolella voi pyytää hätäapua mekanismin kautta. Pelkästään vuonna 2025 unionin pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin 64 kertaa, ja sillä vastataan Ukrainan ja Lähi-idän konflikteihin, Kreikan, Espanjan, Bulgarian, Montenegron ja Albanian maastopaloihin tai Karibian alueen hurrikaaniin. Sen jälkeen, kun mekanismi perustettiin vuonna 2001, sitä on käytetty yli 830 kertaa.

Yhteydenotot:

Nimi: Ondřej Chlup

Puhelin: +32 228 220 79

Ondrej.Chlup@cor.europa.eu