Alueet ja kunnat kehottavat yksinkertaistamaan ja parantamaan rahoituksen saantia osaamisen kehittämiseksi kaikkialla Euroopassa

Sosiaalisista oikeuksista, osaamisesta, laadukkaista työpaikoista ja varautumisesta vastaavan Euroopan komission johtavan varapuheenjohtajan Roxana Mînzatun kanssa 14. lokakuuta käydyssä keskustelussa paikallis- ja aluepäättäjät kehottivat parantamaan seuraavassa EU:n talousarviossa resursseja ja rahoitusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisen aloitteen eli osaamisunionin strategian toteuttamiseksi. Cluj-Napocan kunnanjohtajan Emil Bocin (RO, EPP) johtamassa lausunnossa Euroopan alueiden komitean (AK) jäsenet korostivat, että osaamiseen investoiminen on EU:n vahvin kilpailukykyä edistävä tekijä.

Euroopan alue- ja paikallispäättäjät kehottivat yksinkertaistamaan ja parantamaan EU:n rahoituksen saatavuutta ja koordinointia EU:n uudessa pitkän aikavälin talousarviossa (2028–2034) ja tunnustamaan paikallis- ja alueviranomaiset välttämättömiksi kumppaneiksi osaamisunionin ja sosiaalisen osallisuuden strategioiden toteuttamisessa kaikilla EU:n alueilla. He korostivat, että osaamisunionin ja köyhyyden vastaisen strategian olisi vahvistettava toisiaan, koska kansalaisten voimaannuttaminen osaamisella edistää työllisyyttä ja torjuu köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. 

Komissaari Mînzatun kanssa käydyn keskustelun jälkeen paikallis- ja aluepäättäjät hyväksyivät lausunnon osaamisunionistrategiasta ja korostivat lisäksi, että osaamiseen investoiminen on keskeistä Euroopan selviytymiskyvyn, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden kannalta erityisesti maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla. He vahvistivat paikallis- ja alueviranomaisten keskeisen roolin koulutuksen mukauttamisessa paikallisiin tarpeisiin ja kehottivat käymään jäsenneltyä vuoropuhelua EU:n toimielinten kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n politiikoissa otetaan huomioon paikalliset realiteetit. 

AK:n jäsenet korostivat tarvetta nykyaikaistaa koulutusta lisäämällä investointeja STEM-taitoihin, digitalisaatioon ja ammatilliseen koulutukseen ja puuttumalla samalla opettajapulaan. He kehottivat luomaan vahvoja kumppanuuksia yritysten ja tiedemaailman kanssa, jotta voidaan rakentaa alueellisia osaamisekosysteemejä, jotka edistävät innovointia ja säilyttävät lahjakkuudet. 

AK kannatti myös räätälöityjä strategioita heikossa asemassa olevien ryhmien integroimiseksi työmarkkinoille sekä työpaikalla tapahtuvan ja elinikäisen oppimisen voimakkaampaa tukemista. Jäsenet korostivat, että pätevyyksien parempi tunnustaminen kaikkialla Euroopassa ja datavetoiset osaamispolitiikat ovat olennaisen tärkeitä, jotta Euroopan työvoimaa voidaan valmistaa tuleviin haasteisiin. 

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari tarjoaa EU:n puitteet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, oikeudenmukaisten työolojen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiselle. Euroopan komission tänä vuonna käynnistämä osaamisunionistrategia on yksi sen keskeisistä painopisteistä, ja sen tavoitteena on antaa kansalaisille vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämä osaaminen. Haasteet ovat merkittäviä. Vain 37 prosenttia aikuisista osallistui koulutukseen vuonna 2023, mikä on alle vuodelle 2030 asetetun 60 prosentin tavoitteen, ja osaamisvaje kasvaa edelleen aikana, jolloin työikäisen väestön määrä vähenee ja 3,5 miljoonaa työpaikkaa jää täyttämättä kaikkialla EU:ssa.

Lainaukset: 

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Kata Tüttő: "Liian monessa paikassa paikallisilla yrityksillä on vaikeuksia palkata oikea henkilö, jolla on oikeat taidot. Olen iloinen nähdessäni, että osaamisunioni helpottaa työntekijöiden liikkumista EU:ssa vahvistamalla tutkintotodistusten tunnustamista ja oikeuksien siirrettävyyttä ja samalla tukee heidän mahdollisuuksiaan omalla paikkakunnallaan vahvistamalla perustaitojen hankkimista, uudelleenkoulutusta ja vihreän ja digitaalisen talouden valmiuksia. Kilpailukyky ei voi rajoittua vain muutamiin huipputeknologian keskuksiin, vaan sen on perustuttava vankkaan sosiaaliseen ja taloudelliseen rakenteeseen kaikilla EU:n alueilla.” 

Roxana Mînzatu, sosiaalisista oikeuksista ja osaamisesta, laadukkaista työpaikoista ja varautumisesta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja: ”Ihmiset odottavat toimia, joissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on jokaisen tekemämme päätöksen keskiössä. Ensisijaisina tavoitteinamme on oltava laadukkaat työpaikat, koulutus, osaaminen ja vahva sosiaalinen osallisuus. Näillä toimilla edistetään kilpailukykyistä ja yhtenäistä Eurooppaa, joka tuottaa todellisia tuloksia ja mahdollisuuksia kaikille kansalaisilleen.” 

Esittelijä Emil Boc (RO, EPP), Cluj-Napocan kaupunginjohtaja: "Paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole vain muualla päätettyjen politiikkojen toteuttajia. He ovat muutoksen todellisia arkkitehteja. Ne rakentavat elinikäisen oppimisen ekosysteemejä, edistävät innovaatiokeskuksia ja tuovat koulut, yliopistot, pk-yritykset, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaiset saman pöydän ääreen. Siksi osaamisunioni on suunniteltava yhdessä kuntien ja alueiden kanssa – ei pelkästään niiden käyttöön.”  

Taustaa

• Video ja valokuvia keskustelusta.
• Euroopan komissio käynnisti 5. maaliskuuta 2025 osaamisunionin strategian, joka kokoaa yhteen useita pääasiassa muita kuin lainsäädäntöaloitteita ihmisten osaamisen ja työnantajien kilpailukyvyn parantamiseksi.
• Euroopan komission lukujen mukaan Euroopan työikäisen väestön odotetaan vähenevän miljoonalla vuosittain vuoteen 2050 mennessä, ja tieto- ja viestintätekniikan tohtorintutkinnon suorittaneiden määrä väheni 25,5 prosenttia vuosina 2015–2022, mikä heikentää kilpailukykyä. Vuoteen 2030 mennessä 20 miljoonaa työntekijää tarvitsee uudelleenkoulutusta, ja vähintään 85 prosentissa työpaikoista vaaditaan digitaalisia taitoja.
• AK:n 13. lokakuuta julkaisemassa alueiden ja kuntien tilaa koskevassa EU:n vuosikertomuksessa 2025 korostetaan, että vuoden 2023 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan suurin osa EU:n kansalaisista pitää väestön ikääntymistä (42 prosenttia), työikäisen väestön vähenemistä ja työvoimapulaa (40 prosenttia) keskeisinä huolenaiheina omissa maissaan.
• Harjoittelun laatupuitteiden vahvistaminen (AK:n lausunto, 2024).
• Osaamisen ja osaajien liikkuvuus (AK:n lausunto 2023).
• Mentorointi: tehokas ja merkityksellinen väline tulevaisuuden Euroopalle (AK:n lausunto, 2023).
• Eurooppalainen yliopistostrategia (AK:n lausunto, 2022).