EU:n laajentumispäivät: Disinformaatio esillä ennen Ukrainan ja Moldovan kanssa käytäviä jäsenyysneuvotteluja

EU:n ja laajentumismaiden paikallisjohtajien kokouksessa korostettiin tarvetta tiivistää yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa disinformaation torjumiseksi.

Paikallis- ja aluepäättäjät kokoontuivat Brysselissä 2.–3. kesäkuuta Euroopan unionin laajentumista käsittelevään lippulaivakokoukseen, kun näkymien kasvaessa Ukrainasta ja Moldovasta tulee 15. kesäkuuta seuraavat maat, jotka aloittavat viralliset neuvottelut EU:hun liittymisestä.

Tällä laajentumisprosessin mahdollisesti merkittävällä hetkellä Euroopan alueiden komitean (AK) laajentumispäivien konferenssi kokosi yhteen EU:n ja laajentumismaiden poliitikkoja keskustelemaan liittymisestä mutta myös siitä, miten EU:n laajentumisen hyödyistä voidaan tiedottaa paremmin ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän haasteiden edessä. Eri puolilla Eurooppaa raportoidaan lisääntyneestä disinformaatiosta, kyberhyökkäyksistä ja ulkomaisesta sekaantumisesta, ja uskottavasta viestinnästä on tullut olennaisen tärkeää demokraattisen häiriönsietokyvyn turvaamiseksi.

Pääpuhuja – Kiovan pormestari Vitali Klitschko – korosti, että ukrainalaisten halu olla ”osa Eurooppaa, riippumaton” on syy siihen, miksi Venäjän presidentti Putin käynnisti tämän ”järjettömän sodan”, ja totesi, että ”objektiivisen ja todellisen tiedon” tarjoaminen on ollut ratkaisevan tärkeää Ukrainan pääkaupungin pyrkimyksille suojella asukkaitaan ja torjua Venäjän disinformaatiota. Kaupunginjohtaja Klitschkosta, joka on myös Ukrainan kaupunkien liiton puheenjohtaja, tuli AK:n ensimmäinen kunniajäsen vuonna 2022, päiviä Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja hän voitti vuonna 2025 kaupunginjohtaja Paweł Adamowicz -palkinnon yhteisönsä johtajuudesta keskellä sotaa.

Pormestari Klitschko kuvaili "disinformaatiota" yhdeksi Venäjän sodan neljästä rintamasta: Putinin mukaan venäläisten pääkohde on sotilasvoimat. Mutta juuri eilen Kiovaan hyökättiin ohjuksilla. Seitsemän ihmistä kuoli ja 90 loukkaantui. Viisi sairaalaa ja kolme esikoulua tuhoutui.

Monet muut puhujat korostivat hänen painotustaan luotettavaan, objektiiviseen ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen laajentumispäivillä. Kyseessä on vuotuinen lippulaivatapahtuma, joka järjestettiin päiviä ennen suunniteltua hallitustenvälistä konferenssia, joka pidetään 15. kesäkuuta ja jossa saatetaan aloittaa viralliset neuvottelut EU:hun liittyvistä uudistuksista EU:n sekä Ukrainan ja Moldovan välillä. Myös useat Länsi-Balkanin valtiot etenevät kohti EU:n jäsenyyttä, ja Montenegro on edelläkävijöitä.

AK, laajentumisstrategiaa käsittelevän Euroopan parlamentin mietinnön esittelijä Petras Auštrevičius (LT, Renew Europe) ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Kypros korostivat kaikki, että tarvitaan tiivistä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta voidaan torjua disinformaatiota, jolla pyritään heikentämään demokraattisia instituutioita, vaikuttamaan vaaleihin ja heikentämään Euroopan yhdentymisen tukea.

Provence-Alpes-Côte-d'Azurin aluevaltuuston jäsen ja AK:n ”kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” ‐valiokunnan (CIVEX) puheenjohtaja Magali Altounian (FR, Renew Europe) totesi seuraavaa: "Meidän on tiedotettava paremmin EU:n laajentumisen hyödyistä erityisesti vihamielisemmässä ympäristössä. Mikään yksittäinen hallintotaso ei voi yksin vastata ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän haasteisiin. Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä EU:n toimielinten, EU:n jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien välillä. Meidän on myös annettava paikallis- ja alueviranomaisille välineet, tietämys ja valmiudet, joita tehokas reagointi edellyttää.”

Konferenssissa esitellyt kokemukset ja ideat – joihin sisältyi työpaja – antavat pohjaa suosituksille, joita AK laatii parhaillaan edistääkseen eurooppalaista demokratiakilpeä. Kyseessä on EU:n aloite, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, turvata demokraattiset instituutiot ja vahvistaa demokratiaa EU:ssa ja laajentumismaissa. Ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän vastaiset toimet ovat yksi neljästä EU:n suunnittelemasta toimenpideluokasta.

Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa kansalaisten osallistumista, yhteisiä toimia medialukutaidon parantamiseksi, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemista, tehokkaita julkisen tiedon kanavia sekä mahdollisia EU:n tukikeinoja paikallis- ja alueviranomaisille.

Ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä on myös keskeinen aihe 9.–10. kesäkuuta pidettävässä AK:n EuroPCom-konferenssissa, johon osallistuu viestintäasiantuntijoita julkisista instituutioista, myös laajentumisprosessissa mukana olevista maista.

Lainaukset:

• Magali Altounian (FR, Renew Europe), Provence-Alpes-Côte-d'Azurin aluevaltuuston jäsen ja AK:n ”kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” ‐valiokunnan (CIVEX) puheenjohtaja: ”Ukraina on eturintamassa informaatiosodassa, jossa disinformaatiota käytetään strategisena aseena eksistentiaalisessa taistelussa. Myös Moldovaan on kohdistettu toistuvasti iskuja. Samanlainen dynamiikka on nähtävissä Länsi-Balkanilla ja myös EU:ssa, myös kotimaassani. Disinformaatiossa hyödynnetään yhteiskunnallisia jakolinjoja, pyritään heikentämään luottamusta instituutioihimme ja heikentämään kansalaisten tukea EU:hun liittymiselle ja uudistuksille. Meidän on tunnustettava selkeästi paikallis- ja alueviranomaisten rooli disinformaation torjunnassa. Laajentumisen osalta monille kansalaisille on edelleen ratkaisematta yksi keskeinen kysymys: Mitä laajentuminen merkitsee minulle ja yhteisölleni? Tosiasioiden ja konkreettisten tulosten perusteella voimme osoittaa, että laajentuminen ei ole abstraktia politiikkaa vaan mahdollisuus, joka tuo kasvua, vakautta ja rauhaa.”

• Vitaliy Klitschko, Kiovan kaupunginjohtaja, Ukrainan kaupunkien liiton puheenjohtaja ja vuoden 2025 kaupunginjohtaja Paweł Adamowicz -palkinnon saaja: "Jokaisen on ymmärrettävä tämän järjettömän sodan syy. Me ukrainalaiset haluamme olla osa Eurooppaa, itsenäisiä. Putin oli asiasta eri mieltä. Haluamme rakentaa demokraattisen maan. Olemme riippuvaisia teistä jokaisesta. Sodassa on neljä rintamaa. Yksi niistä on disinformaatio. Helppo esimerkki: Putinin mukaan venäläisten pääkohde on sotilasvoimat. Mutta juuri eilen Kiovaan hyökättiin ohjuksilla. Seitsemän ihmistä kuoli ja 90 loukkaantui. Viisi sairaalaa ja kolme esikoulua tuhoutui. Sodan alusta lähtien Kiovassa on tuhoutunut yli 2 000 asuntoa ja lähes 1 000 ihmistä on kuollut. Objektiivinen ja todellinen tieto on etusijalla viestinnässä yhteisömme kanssa. Ihmisten suojelemiseksi tiedotamme heille uutisista, tarpeista ja tärkeimmistä haasteista.”

• Petras Auštrevičius (LT, Renew Europe), laajentumisstrategiasta vastaava Euroopan parlamentin esittelijä: "Laajentuminen tuo todellisia taloudellisia etuja ja vahvistaa yhteistyötä kaikkialla Euroopassa. Laajentumista koskeva viestintä on edelleen tärkeä osa prosessia. Todellisten tosiasioiden lisäksi meidän on saatava kansalaiset vakuuttuneiksi. Siksi tarvitaan yhteisiä toimia, jotta prosessia voidaan selittää paremmin sekä kumppaneillemme että kansalaisillemme. Kehotan teitä – paikallis- ja alueviranomaisten edustajia – ja kaikkia EU:n toimielimiä Olkaamme objektiivisia, olkaamme innovatiivisia, olkaamme strategisia, mutta älkäämme menettäkö geopoliittisen kilpailun ja kilpailun tunnetta. Loppujen lopuksi joko voitamme yhdessä tai häviämme yhdessä.

• Marilena Raouna, Kyproksen tasavallan Eurooppa-asioiden varaministeri: ”Euroopan geopoliittinen kilpailu lisääntyy, turvallisuushaasteet lisääntyvät ja ulkoiset toimijat pyrkivät yhä enemmän heikentämään demokratioitamme. Demokraattinen selviytymiskyky alkaa paikalliselta tasolta. Paikallisjohtajat ovat usein yhteiskuntiemme luotetuimpia ääniä. Kansalaiset kestävät paremmin manipulointia, kun he luottavat julkisiin instituutioihin, saavat luotettavaa tietoa ja tuntevat olevansa aktiivisesti mukana demokraattisessa elämässä. Samaan aikaan paikallis- ja alueviranomaiset ovat etulinjassa disinformaation ja ulkomaisen sekaantumisen torjunnassa. Näiden uhkien torjuminen edellyttää näin ollen vahvaa sitoutumista yhteisön tasolla ja kumppanuuksien edistämistä EU:n toimielinten, kansallisten hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten välillä.”

Lisätietoja:

• Tapahtuman tiedot: Esityslistat ja tausta-asiakirjat ovat saatavilla asiaa koskevalla verkkosivustolla ja tallenteet monikielisellä verkkoalustalla. Kuvat ovat ladattavissa.

• Laajentumispäivien konferenssin osanottajat: Paikallis- ja aluetason poliitikkojen lisäksi osallistujia olivat muun muassa seuraavat: Marilena Raouna, Kyproksen tasavallan Eurooppa-asioiden varaministeri; Petras Auštrevičius (LT, Renew Europe), laajentumista käsittelevän Euroopan parlamentin mietinnön esittelijä Euroopan komissio; Euroopan ulkoinen toiminta; sekä laajentumismaiden media-alan ammattilaiset, asiantuntijat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. AK kutsui lisäksi nuoria vaaleilla valittuja poliitikkoja laajentumismaista, jotka ovat sen YEP-ohjelman jäseniä.

• Kaupunginjohtaja Paweł Adamowicz -palkinto: Palkinto myönnetään henkilöille, jotka työskentelevät avoimempien, osallistavampien ja demokraattisempien yhteisöjen hyväksi huolimatta haastavista olosuhteista, kuten väkivallasta, vihapuheesta, ennakkoluuloista ja muukalaisvihasta. Kiovan pormestari Vitaliy Klitschko voitti palkinnon vuonna 2025. Tämän vuoden voittaja on Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu, joka on tällä hetkellä tutkintavankeudessa. AK on tuominnut hänen pidättämisensä ja muiden paikallisjohtajien pidättämisen.

• Laajentuminen – paikallinen ja alueellinen näkökulma: AK:n viimeisin arvio siitä, miten laajentumismaat ovat edistyneet EU:hun liittyvissä uudistuksissa paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta, esitetään sen lausunnoissa Länsi-Balkania ja Turkkia koskevasta vuoden 2025 laajentumispaketista (esittelijä: Gillian Coughlan, IE/RE, Corkin kreivikunnanvaltuuston jäsen) sekä Ukraina, Moldova ja Georgia (esittelijä: Patrick Molinoz, FR, PES, Bourgogne-Franche-Comtén aluehallituksen varapuheenjohtaja). Lausunnoissa korostetaan, että EU:n laajentumisen onnistuminen edellyttää paikallis- ja alueviranomaisten merkittävää osallistumista, sillä noin kaksi kolmasosaa EU:n lainsäädännöstä edellyttää valtiotasoa alempien hallintotasojen toimia. Lausunnot heijastavat AK:n kolmea poliittista painopistettä: yhteenkuuluvuus, selviytymiskyky ja läheisyys. AK katsoo, ettei yksikään EU:n elin ole tukenut johdonmukaisemmin EU:n laajentumista.

• Laajentuminen – yleinen mielipide: Kansalaisten suhtautumista laajentumiseen EU:ssa kuvataan yksityiskohtaisesti vuonna 2025 julkaistussa erityisessä Eurobarometri-tutkimuksessa. Kumppanimaissa tarkastellaan vuosittain asenteita EU:hun liittymistä kohtaan, myös vuonna 2025.

• Moldova: EU–Moldova-assosiaationeuvosto hyväksyi tällä viikolla Moldovan hallituksen ja Euroopan alueiden komitean pyynnön parantaa yhteyksiä perustamalla Moldovan puolelta neuvoa-antava sekakomitea, jonka kokoonpano on kiinteä. Päätös tulee voimaan, kun se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä lähipäivinä.

• Turkki: Turkkia käsittelevä työryhmä kohtasi kasvavaa huolta demokratian taantumisesta. AK, Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto puhuivat yhdellä äänellä Turkin paikallisdemokratian puolesta ja solidaarisesti paikallisjohtajille, jotka Istanbulin pormestarin Ekrem İmamoğlun tavoin puolustavat demokraattisia arvoja EU:n ja Turkin suhteiden selkärankana.

• Eurooppalainen demokratiakilpi: AK hyväksyy kantansa eurooppalaiseen demokratiakilpeen täysistunnossaan lokakuussa 2026. European Democracy Shield -aloitteessa hahmotellut toimenpiteet jakautuvat neljään ryhmään: yksi parantaa yhteiskunnan selviytymiskykyä ja kansalaisten osallistumista korostamalla kansalaisvaikuttamista; toisessa keskitytään vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, vahvan kansalaisyhteiskunnan ja toimivan keskinäisen valvonnan varmistamiseen; kolmas toimenpidekokonaisuus disinformaation ja ulkomaisen tiedonmanipuloinnin torjumiseksi; ja neljäs ryhmä, jonka tarkoituksena on rajoittaa uusien teknologioiden, myös tekoälyn, aiheuttamia riskejä ja hyötyä niistä. AK kehottaa tunnustamaan selkeästi paikallis- ja alueviranomaisten roolin disinformaation torjunnassa muun muassa siten, että ne osallistuvat Euroopan demokraattisen selviytymiskyvyn keskukseen. AK:n lausuntoluonnos eurooppalaisesta demokratiakilvestä.

• EuroPCom-konferenssi: Euroopan julkisen viestinnän konferenssi (EuroPCom) pidetään Euroopan alueiden komiteassa 9.-10. kesäkuuta. Tämä vuotuinen konferenssi ja verkostoitumistapahtuma on tarkoitettu paikallisten, alueellisten, kansallisten ja EU:n viranomaisten viestintäasiantuntijoille sekä yksityisille viestintävirastoille, kansalaisjärjestöille ja tiedeyhteisölle.

• Taustalukeminen: AK:n tilaama tutkimus Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineen paikallisesta ja alueellisesta ulottuvuudesta (2026) ja Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun katsaus ulkomaisen tiedon manipuloinnista ja häirinnästä EU:hun liittymässä olevissa ehdokasmaissa (maaliskuu 2026).

Yhteydenotot:

Andrew Gardner

Puhelin: +32 473 843 981

andrew.gardner@cor.europa.eu