Tutkimus ja innovointi: alueet haluavat, että seuraavassa puiteohjelmassa turvaudutaan rahoituksen lisäämiseen ja vahvempaan paikalliseen ulottuvuuteen

Paikallis- ja aluepäättäjät ovat vaatineet kunnianhimoisempaa ja vakaampaa talousarviota EU:n uudelle tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmalle (FP10), joka on määrä toteuttaa vuosina 2028–2035, sen varmistamiseksi, että unioni säilyttää johtoasemansa innovoinnin alalla. Euroopan alueiden komitean (AK) täysistunnossa 9. lokakuuta he kannattivat sitä, että kymmenennessä puiteohjelmassa asetetaan etusijalle paikalliset innovaatioekosysteemit ja vahvistetaan synergioita koheesiorahastojen kanssa keinona varmistaa innovointi-investointien oikeudenmukainen jakautuminen Euroopan alueiden välillä.

Kymmenennestä puiteohjelmasta käydyissä keskusteluissa ja kuukausi sen jälkeen, kun Draghin raportissa korostettiin tutkimusta ja innovointia (R&I) unionin kilpailukyvyn avaintekijänä, AK hyväksyi Centre-Val de Loiren alueen varapuheenjohtajan Anne Besnierin (FR, PES) laatimassa lausunnossa joukon suosituksia EU:n tulevaksi R&I-politiikaksi, joka tulee voimaan vuonna 2028 ja kestää seitsemän vuotta. AK on ensimmäinen EU:n elin, joka ottaa kantaa seuraavaan puiteohjelmaan.   

Alueet ja kunnat kannattivat kymmenennen puiteohjelman määrärahojen huomattavaa lisäämistä ja huomauttivat, että kaikkien tukikelpoisten hankkeiden rahoittaminen nykyisessä ohjelmasuunnitteluvaiheessa edellyttäisi Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahojen lisäämistä 25 miljardilla eurolla vuodessa. He kehottivat jäsenvaltioita noudattamaan sitoumustaan osoittaa 3 prosenttia BKT:stään tutkimukseen ja kehitykseen ja katsoivat, että seuraava talousarvio on suojattava leikkauksilta ja uudelleenkohdentamiselta.   

AK:n jäsenet totesivat, että kymmenennessä puiteohjelmassa olisi edistettävä EU:n rahastojen ja erityisesti koheesiopolitiikan välisiä synergioita alueiden välisen tasapainoisemman kehityksen varmistamiseksi. He katsoivat, että EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varauduttava monivuotisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin, joissa yhdistetään eri rahoituslähteitä resurssien optimoimiseksi. Ne suosittelivat myös suurempaa joustavuutta täytäntöönpanosääntöihin, jotta eri lähteistä rahoitettuihin hankkeisiin voitaisiin soveltaa yhdenmukaisia sääntöjä.   

Lausunnossa todetaan, että paikkalähtöinen lähestymistapa seuraavassa puiteohjelmassa on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisen kannalta. Se korostaa, että vähemmän kehittyneiden alueiden osallistumisen lisääminen tutkimukseen ja kehittämiseen.I – mukaan lukien saaret, syrjäisimmät alueet ja vuoristoalueet – on ratkaisevan tärkeää unionin pyrkimyksille lisätä taloudellista ja tieteellistä kilpailukykyään ja samalla edistää alueellista yhteenkuuluvuutta. Näiden alueiden valmiuksien kehittämistä ja teknisen avun antamista tukevien toimenpiteiden lisäksi lausunnossa suositeltiin Euroopan alueellisen innovaatioiden tulostaulun käyttöä niiden osallistumisen lisäämiseksi.    

AK kehottaa kytkemään seuraavan puiteohjelman nykyistä paremmin älykkään erikoistumisen strategioihin, jotka ovat osoittautuneet alue- ja paikallistason innovoinnin tehokkaaksi vauhdittajaksi. Se suhtautui myönteisesti myös uuteen eurooppalaiseen innovaatio-ohjelmaan ja alueellisiin innovaatiolaaksoihin tehokkaina välineinä edistää paikkalähtöistä lähestymistapaa innovointiin.   

Lopuksi paikallis- ja aluepäättäjät korostivat, että kymmenennen puiteohjelman onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää vahvistaa kansalaisten aktiivista osallistumista sen täytäntöönpanoon siten, että kunnat ja alueet ovat strategisia kumppaneita tulosten käyttöönoton helpottamiseksi. He ehdottivat uuden eurooppalaisen Bauhausin laboratoriosetelijärjestelmän innoittamien uusien toimenpiteiden testaamista yhteistyössä kuntien ja alueiden kanssa.    

Lainaus:  

Esittelijä Anne Besnier (FR, PSE), Centre-Val de Loiren alueen varapuheenjohtaja: "Tieteellisen huippuosaamisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet tutkimuksen ja kehittämisen alalla eivät ole ristiriidassa keskenään. Osallistumisen laajentaminen seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan asettamalla etusijalle paikkalähtöinen lähestymistapa, jonka ansiosta vähemmän edistyneet alueet pääsevät mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen, vahvistaa viime kädessä eurooppalaista tutkimusaluetta yleisesti ja EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä. Alueet ja kunnat ovat tässä avainasemassa.”   

Taustaa:   

• EU:n toimielinten olisi päästävä sopimukseen seuraavasta kymmenennestä puiteohjelmasta vuoden 2026 loppuun mennessä. Euroopan komissio valmistelee vuonna 2027 puiteohjelmaa, joka tulee voimaan vuonna 2028 ja kestää vuoteen 2036.  

• EnricoLettan huhtikuussa 2024 julkaisemassa sisämarkkinaraportissa ehdotetaan viidennen pilarin luomista: tutkimus ja innovointi. 

• Korkean tason työryhmän lausunto Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliarvioinnista julkaistaan vuoden 2024 lopulla. Sen tarkoituksena on tarjota riippumaton ja ulkoinen näkökulma puiteohjelman arviointiin. Asiantuntijaryhmä laatii strategisia suosituksia EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien vaikutuksen maksimoimiseksi.  

• Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma (AK:n lausunto, 2022). 

• Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (AK:n lausunto, 2020). 
• Uudistettu Euroopan tutkimus- ja innovointiohjelma (AK:n lausunto, 2018).