Alueet ja kunnat tarvitsevat jäsennellympää tukea ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahanmuuttajien suojelemiseksi

Kanariansaarista on tullut yksi vilkkaimmista muuttoreiteistä EU:hun. AK:n ”kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” ‐valiokunnan (CIVEX) jäsenet tapasivat Santa Cruz de Tenerifessä 7.–8. heinäkuuta oppiakseen aluehallinnon parhaista käytännöistä ja keskustellakseen siitä, miten EU:n ja jäsenvaltioiden hallitukset voisivat tarjota enemmän tukea paikallis- ja alueviranomaisille, joilta usein puuttuu resursseja muuttovirtojen lisääntyessä. Jäsenet vierailivat myös kahdessa alaikäisten maahanmuuttajien vastaanottokeskuksessa Santa Cruzissa, keskustelivat palauttamista ja sisäisen turvallisuuden strategiaa koskevista lausunnoista ja hyväksyivät lausuntoluonnoksen EU:n ja Sveitsin suhteista maanantaina pidetyssä komitean kotipaikan ulkopuolisessa CIVEX-valiokunnan kokouksessa. 

Kokouksen jälkeen järjestettiin tiistaina konferenssi, jossa käsiteltiin ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahantulijoiden vastaanottoa ja mahdollisuuksien tarjoamista lähtömaissa. Tämä tarjosi tilaisuuden esitellä Kanariansaarten aluehallinnon pyrkimyksiä ottaa vastaan ilman huoltajaa olevia alaikäisiä maahanmuuttajia ja tukea heidän henkilökohtaista kehitystään. Perustarpeiden täyttämisen lisäksi Kanariansaarten hoitojärjestelmällä pyritään edistämään alaikäisten hyvinvointia ja sosiaalista integroitumista tarjoamalla erikoistuneita tukipalveluja, kuten psykologista apua, kulttuurivälitystä ja kielikoulutusta kullekin maahanmuuttajalle räätälöityjen yksilöllisten koulutussuunnitelmien avulla. Äskettäisessä CIVEX-valiokunnan teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin alan parhaita käytäntöjä neljältä alueelta, muun muassa Kanariansaarilta.

Keskusteluissa kuitenkin korostettiin, että rahoituksen ja resurssien puute on edelleen alueiden ja kuntien suurin haaste kaikkialla EU:ssa. Kanariansaarilla hätävastaanottopalvelujen menot ovat nousseet jyrkästi 54,8 miljoonasta eurosta vuonna 2022 143,6 miljoonaan euroon vuonna 2024. Tämä taloudellinen rasitus vie resursseja keskeisiltä julkisilta palveluilta, kuten terveydenhuollolta ja koulutukselta, ja uhkaa pahentaa muukalaisvihaa. 

Tutkimuksen suositusten mukaisesti puhujat korostivat, että kansallisten viranomaisten olisi annettava enemmän teknistä tukea EU:n rahastojen toiminnasta, niiden vaatimuksista sekä soveltamis- ja täytäntöönpanoprosesseista, jotka eivät aina ole yksinkertaisia. Paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat hätärahastojen ohella rakennerahoitusta, jotta ne voivat toimia pitkällä aikavälillä ja parantaa valmiuttaan äkillisten muuttovirtojen saapumiseen. Paikallis- ja aluepäättäjät ovat muistuttaneet, että näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä EU:n seuraavassa monivuotisessa talousarviossa. 

Konferenssin toisessa osassa keskityttiin politiikkoihin ja strategioihin, joilla pyritään luomaan kestäviä mahdollisuuksia lähtömaissa hajautetun kehitysyhteistyön aloitteiden avulla, puuttumaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, vähentämään muuttopaineita ja helpottamaan palauttamisia. 

CIVEX-valiokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Carolina Darias San Sebastian (ES, PES), Las Palmasin pormestari, totesi: ”CIVEX-valiokunnan kokous Kanariansaarilla on jäsenilleen keskeinen tilaisuus ymmärtää, miten monimutkaista ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahantulijoiden vastaanottaminen Kanariansaarilla on. Tämä alue on silmiinpistävä esimerkki tämän haasteen laajuudesta. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat toimien etulinjassa, mutta ne tarvitsevat riittävät resurssit ja tiedot toimiakseen tehokkaasti.” 

Kanariansaarten hallituksen puheenjohtaja Fernando Clavijo Batlle (ES, Renew Europe) sanoi: ”Kanariansaaret ei voi selviytyä yksin muuttoliiketilanteesta paitsi siksi, että resurssit ovat hyvin rajalliset, myös siksi, että kyseessä on eurooppalainen ongelma: Olemme Etelä-Euroopan eteläraja. On tärkeää, että EU:n muuttoliikepolitiikassa tehdään ero alaikäisten ja aikuisten välillä, koska heidän tilannettaan on kohdeltava eri tavalla.” 

CIVEX-valiokunnan jäsenet keskustelivat maanantaina ehdotuksesta perustaa yhteinen järjestelmä unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista varten. Keskustelussa Hessenin osavaltion Eurooppa- ja kansainvälisistä asioista vastaavan valtiosihteerin yleisesittelijän Karin Müllerin (DE, EPP) kanssa CIVEX-valiokunnan jäsenet toivat esiin useita paikallistason huolenaiheita. EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Tanskan pyytämä lausunto hyväksytään seuraavassa täysistunnossa lokakuussa.

EU:n ja Sveitsin suhteet 

CIVEX-valiokunnan jäsenet hyväksyivät 7. heinäkuuta lausuntoluonnoksen aiheesta ”EU:n ja Sveitsin suhteiden alueellisen ulottuvuuden vahvistaminen”, jota johti esittelijä Matteo Luigi Bianchi (IT, ECR), Morazzonen paikallisen toimeenpanevan elimen jäsen. Sveitsin EU-edustuston päällikkö Rita Adam viittasi puheenvuorossaan uuteen sopimuspakettiin, jonka tarkoituksena on lujittaa EU:n ja Sveitsin suhteita, mukaan lukien rajat ylittävä yhteistyö kymmenellä Interreg-ohjelmalla, joihin Sveitsi osallistuu tällä hetkellä. Lausuntoa valmistellessaan Bianchi piti useita kokouksia Sveitsin kantonien ja Sveitsin EU-edustuston edustajien kanssa.

Esittelijä Bianchi totesi seuraavaa: "Tällä lausunnolla haluamme vahvistaa EU:n ja Sveitsin välistä yhteistyötä ja vahvistaa Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten ja Sveitsin kantonien roolia monitasoisen hallinnon keskeisinä kumppaneina. On tärkeää tehdä yhteistyötä Sveitsin kanssa monien yhteisten etujen, kuten liikkuvuuden, infrastruktuurin ja Schengen-alueen hallinnoinnin, hyväksi kunnioittaen täysin Sveitsin federalismia ja aktiivista toissijaisuusperiaatetta. Vahvemmat siteet Sveitsiin merkitsevät kilpailukykyisemmän ja yhtenäisemmän, kansalaisia lähempänä olevan Euroopan rakentamista.” 

Jäsenet keskustelivat myös toisesta tulevasta lausunnosta aiheesta ”Paikalliset ja alueelliset näkökulmat Euroopan sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategian täytäntöönpanossa”, jota johtaa Bouches-du-Rhônen departementin valtuutettu Anne Rudisuhli (FR, Renew Europe). 

Lisätietoja:

Kuvia kokouksesta ja konferenssista 

Katso kokous uudelleen

Euroopan unionin turvapaikkaviraston mukaan yli miljoona ensimmäistä turvapaikanhakijaa haki suojelua EU:sta vuonna 2024, ja Kanariansaarista tuli vuoden lopulla EU:n vilkkain muuttoreitti. Saaristossa Länsi- ja Pohjois-Afrikan rannikoilta saapuneiden joukossa on ollut merkittävä prosenttiosuus ilman huoltajaa olevia lapsia ja nuoria. Arvioiden mukaan saarilla asui vuonna 2024 5 182 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä maahanmuuttajaa.  

AK:n tutkimus "Paikallisviranomaisten rooli ilman huoltajaa olevien alaikäisten muuttajien ja pakolaisten suojelussa ja kotouttamisessa: parhaat käytännöt ja haasteet ovat esimerkkejä siitä, miten eri paikallis- ja alueviranomaiset pyrkivät suojelemaan ja kotouttamaan ilman huoltajaa olevia alaikäisiä maahanmuuttajia ja pakolaisia. Tässä tutkimuksessa tutkitut kaupungit ja alueet ovat Kanariansaaret Espanjassa, Bouches-du-Rhônen departementti Ranskassa, Ateenan kaupunki Kreikassa ja Łódźin kaupunki Puolassa. 

AK on antanut kaksi lausuntoa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta. AK korostaa molemmissa lausunnoissaan tarvetta panna sopimus täytäntöön siten, että turvataan alaikäisten tarpeet haavoittuvassa asemassa olevina henkilöinä. AK on myös hyväksynyt lasten suojelua muuttoliikkeen yhteydessä käsittelevän lausunnon, jossa se korostaa, että lapsen edun periaatteen on ohjattava lapsia koskevia päätöksiä ja toimenpiteitä, ja korostaa, että alaikäisten maahanmuuttajien hyvä vastaanotto ja kotouttaminen ovat pitkän aikavälin investointeja hyvinvointiin, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. 

Yhteydenotot: 

Lauri Ouvinen
Puh. +32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu