Puheenjohtajavaltio Puolan painopisteet koheesio ja turvallisuus, joita Euroopan kunnat ja alueet tukevat lujasti

Sosioekonominen ja alueellinen yhteenkuuluvuus takaa sisäisen turvallisuuden ja ehkäisee turhautumista ja euroskeptisyyttä, jotka voisivat uhata EU:n vakautta, Puolan valtiosihteeri kertoi Euroopan alueiden komitean jäsenille 2. huhtikuuta keskustelussa Puolan puheenjohtajuudesta Euroopan unionin neuvostossa.

AK:ssa käyty keskustelu osui ratkaisevaan ajankohtaan – meneillään olevaan keskusteluun koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja odotettaessa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaa komission tulevaa ehdotusta. Puola on asettanut Euroopan turvallisuuden sen kaikissa ulottuvuuksissa – ulkoisessa, sisäisessä, tiedotus-, talous-, energia-, elintarvike- ja terveysulottuvuudessa – EU:n tason ministerikokousten puolivuotisen puheenjohtajakautensa painopisteeksi. 

Puolan kehitysrahastoistaja aluepolitiikasta vastaavan ministeriön valtiosihteeri Jan Szyszko korosti, että sosioekonominen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on avainasemassa EU:n tavoitteiden, kuten turvallisuuden, selviytymiskyvyn, kilpailukyvyn sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän, saavuttamisessa. Puheenjohtajakauden puolivälissä Puolan edustaja mainitsi joitakin jo saavutettuja tuloksia, jotka liittyvät yleisten asioiden neuvoston viime viikolla 28. maaliskuuta antamiin neuvoston päätelmiin koheesio- ja koheesiopolitiikasta vuoden 2027 jälkeen. Päätelmissä jäsenvaltiot vahvistivat muun muassa seuraavaa: koheesiopolitiikan olisi pysyttävä avoimena kaikille alueille ja sillä olisi edelleen oltava keskeinen rooli alueellisten erojen vähentämisessä EU:ssa, jotta vähemmän kehittyneitä alueita voidaan auttaa kuromaan umpeen kehityseroja. 

AK:n jäsenet muun muassa Ranskasta, Slovakiasta, Suomesta ja Puolasta käyttivät puheenvuoron keskustelussa, jossa korostettiin muun muassa riskiä siitä, että koheesiorahastoja ohjataan muihin kiireellisiin turvallisuustarpeisiin maailmanlaajuisten geopoliittisten jännitteiden ja Ukrainan sodan vuoksi.  AK:n jäsenet korostivat, että on kiireellisesti parannettava EU:n kilpailukykyä, häiriönsietokykyä, turvallisuutta ja puolustusta, mutta totesivat, että näitä toimia ei pitäisi toteuttaa alueellisten erojen korjaamiseen osoitettujen varojen kustannuksella.

Szyszko korosti, että yhteenkuuluvuus ja kilpailukyky eivät ole ristiriidassa keskenään. Ne ovat toisiaan täydentäviä politiikkoja, jotka molemmat edellyttävät investointeja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 

Paikallis- ja aluetason edustajat varoittivat kiusauksesta suunnitella ja hallinnoida EU:n tulevia koheesiorahastoja keskitetysti ja alueellisesti sokeasti. 

Jäsenet korostivat, että koheesiopolitiikan hallintomallissa olisi kunnioitettava nykyistä toimivallan jakoa ja koordinointijärjestelmiä kunkin jäsenvaltion eri hallintotasojen välillä sekä alue- ja paikallisviranomaisten roolia politiikan kehittämisessä, ohjelmasuunnittelussa, hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. 

Puheenjohtajavaltio Puola on erityisesti pyytänyt AK:ta antamaan sille koheesiopolitiikkaa koskevia lainsäädäntösuosituksia. AK:n on määrä hyväksyä ehdotuksensa toukokuussa 2025 antamalla lausunto aiheesta ”Koheesiopolitiikkakeskeisenä moottorina EU:n tavoitteiden ja uudistusten saavuttamisessa: miten sen tulosperusteista lähestymistapaa voidaan kehittää edelleen hallinnon hajauttamista, kumppanuutta ja monitasoista hallintoakunnioittaen. Esittelijä on Isabelle Boudineau (FR, PSE), Uuden-Akvitanian aluevaltuuston jäsen. 

Lainaukset:

Euroopan alueiden komitean puheenjohtajaKata Tüttő: "Puheenjohtajavaltio Puola on osoittanut merkittävää sitoutumista ja todellista yhteistyöhenkeä alueiden komitean kanssa, erityisesti kun on kyse koheesiopolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2027 jälkeen. Haluan kiittää lämpimästi kehitysrahastojen ja aluepolitiikan ministeriön valtiosihteeriä Jan Szyszkoa siitä, että hän on liittynyt joukkoomme tänään ja antanut merkittävän panoksen täysistuntoomme. Oli kunnia edustaa alueiden komiteaa yleisten asioiden neuvoston työlounaalla ministerien kanssa, jossa kävimme avoimen ja rakentavan keskustelun koheesiopolitiikasta. Odotamme mielenkiinnolla poikkeuksellisen yhteistyön jatkumista tulevina kuukausina, kun puheenjohtajavaltio Puolan pyytämä lausunto (koheesiopolitiikka keskeisenä moottorina EU:n tavoitteiden ja uudistusten saavuttamisessa) esitetään hyväksyttäväksi. Neuvoston 25. maaliskuuta hyväksymien päätelmien pohjalta meidän on jatkettava yhteistyötä sellaisen tulevan koheesiopolitiikan muotoilemiseksi, joka perustuu yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin ja todelliseen monitasoiseen hallintoon ja jonka ytimessä ovat alueet ja kunnat. Koheesiopolitiikka on muutakin kuin pelkkä rahoitusväline: Se on pitkäaikainen liima, joka pitää Euroopan unionin koossa. Tällaisina aikoina, jolloin EU:hun kohdistuu sekä sisäisiä että ulkoisia paineita, tarvitsemme paikallis- ja alueviranomaisten johtajuutta, innovointia ja selviytymiskykyä enemmän kuin koskaan. Emme saa antaa koheesiopolitiikan muuttua ambulanssirahastoksi painopisteiden muuttumisen sivuvaikutusten korjaamiseksi. Se ei ole lohdutuspalkinto jälkeen jääneille – se on strateginen investointi Euroopan yhtenäisyyteen, tulevaisuuteen ja voimaan.”

Jan Szyszko, valtiosihteeri, Puolan kehitysrahasto- ja aluepolitiikkaministeriö: "Koheesiopolitiikka ja vahvat alueet ovat avainasemassa taloudellisen turvallisuuden lisäämisessä. Koheesiopolitiikan avulla parannamme selviytymiskykyämme, nopeutamme digitaalista ja energiakäännettämme ja vahvistamme yhteiskuntiemme yhtenäisyyttä. Vähentämällä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta Euroopan alueiden välillä voimme vahvistaa Euroopan unionin vakautta ja torjua polarisoitumista ja sosiaalista tyytymättömyyttä. Keskeiset muutokset tapahtuvat alueillamme ja kunnissamme, joissa ihmiset kohtaavat haasteita ja mahdollisuuksia, jotka muokkaavat yhteisön tulevaisuutta. Koheesiopolitiikan on vastattava niiden todellisiin tarpeisiin, vahvistettava yhteisöjen potentiaalia ja tarjottava niille kestävän kehityksen välineet. Kuten [Euroopan komission] puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, tarvitsemme vahvempaa koheesio- ja kasvupolitiikkaa, jonka keskiössä ovat alueet. Tarvetta ottaa mukaan kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset on korostettu myös tiedonannossa ”Eteneminen kohti seuraavaa monivuotista rahoituskehystä”. 

Taustatietoa:

• Keskustelua voi seurata AK:n verkkosivuilla.
• Varsovassa toukokuussa pidettävässä epävirallisessa ministerikokouksessa, joka järjestetään samanaikaisesti aluepolitiikasta vastaavien OECD:n ministerien kokouksen kanssa, alueiden komitealla on tilaisuus esittää AK:n näkemyksiä koheesiopolitiikan tulosperusteisesta lähestymistavasta.
• AK esittelee Puolan puheenjohtajakaudella poliittisia suosituksiaan paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta useissa neuvoston epävirallisissa kokouksissa ja keskeisissä puheenjohtajavaltion korkean tason tapahtumissa. Puheenjohtajuuskalenteri on täällä.
• Puola toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana 1. tammikuuta alkaen ja vuoden 2025 alkupuoliskolla. Puolan puheenjohtajakausi on nykyisen puheenjohtajakolmikon ensimmäinen. Puheenjohtajakolmikkoon kuuluvat Tanska (vuoden 2025 jälkipuolisko) ja Kypros (vuoden 2026 alkupuolisko). Tämä on toinen kerta, kun Puola toimii neuvoston puheenjohtajana, ensimmäisen kerran vuoden 2011 jälkipuoliskolla.

Yhteydenotot:

Wioletta Wojewodzka

+32 473 84 39 86

Wioletta.wojewodzka@cor.europa.eu