EU:n itäinen sivusta parantaa selviytymiskykyä Venäjän sodan alkaessa viidentenä vuonna – kehitystä jatketaan Elblągin hybridiuhkien vallitessa

Etulinjan alueet ja paikallispäättäjät keskustelevat yhteisötason valmiudesta kohdata lisääntyneitä uhkia ja pitkäaikaisia häiriöitä.

Euroopan alueiden komitea (AK) järjesti ”kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” -valiokunnan (CIVEX) kotipaikan ulkopuolisen seminaarin Elblągissa 10. huhtikuuta 2026 arvioidakseen nopeasti muuttuvaa todellisuutta EU:n ja Venäjän maarajalla ja keskustellakseen siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat vahvistaa varautumista, selviytymiskykyä ja yhteenkuuluvuutta EU:n itäisillä raja-alueilla.

Seminaari ”EU:n ja Venäjän rajalla: EU:n raja-alueiden näkymät ja haasteet” kokosi yhteen AK:n jäseniä, alueiden ja kuntien vaaleilla valittuja edustajia ja asiantuntijoita vahvistamaan selkeää poliittista viestiä: EU:n itärajan turvaaminen edellyttää jatkuvaa valppautta, vahvempaa selviytymiskykyä ja koordinoituja toimia kaikilla hallintotasoilla.

EU:n ja Venäjän rajalla vallitseva turvallisuusympäristö on kiristynyt Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä harjoittaman aggressiivisen politiikan vuoksi. Seminaarissa keskityttiin kolmeen painopisteeseen:

• se esitti Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja muita raja-alueita koskevat yhteiset turvallisuus- ja hallintokysymykset, mukaan lukien kyberhyökkäykset, disinformaatio ja muuttoliikkeen välineellistäminen;
• siinä arvioitiin vaikutuksia aluekehitykseen ja tarkasteltiin toimenpiteitä valmiuden, pelastuspalvelun ja instituutioiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi;
• Siinä määriteltiin konkreettisia toimintavaihtoehtoja itärajayhteisöjen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi samalla kun suojellaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja EU:n sisämarkkinoiden eheyttä.

Keskustelussa vastustettiin turvallisuusympäristön jyrkkää heikkenemistä Euroopan itäpuolella, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan jatkumista ja EU:n ja Venäjän rajaan kohdistuvan paineen lisääntymistä. Paikan päällä vallitsevan tilanteen ymmärtämiseksi seminaarin osanottajat tapasivat paikallisyhteisöjen johtajia Braniewon kunnassa lähellä Puolan ja Kaliningradin rajaa ja vierailivat Grzechotki-Mamonowon rajanylityspaikalla. Keskusteluissa saatiin hyödyllistä tietoa rajayhteisöjen päivittäisistä haasteista, kuten taantuvista talouksista ja väestökadosta, mutta myös niiden pyrkimyksistä vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä.

Alueet hybridiuhkien eturintamassa

EU:lla on noin 2 500 kilometrin maaraja Venäjän kanssa. Suuret osuudet ovat nyt tehokkaasti sinetöity ja tiukan valvonnan alaisia. Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan raja-alueilla – mukaan lukien Venäjän Kaliningradin erillisalueeseen rajoittuvat alueet, kuten Warmińsko-Mazurskien alue – on käytännössä edessään uusi rautaesirippu: liikuntarajoitteisuus ja kauppa, lisääntynyt altistuminen hybridiuhkille ja aluekehityksen pitkän aikavälin rakenteelliset rajoitteet. EU:n itäisten raja-alueiden paikallis- ja alueviranomaiset havaitsevat usein ensimmäisenä hybridiuhat, kuten disinformaation, kyberhyökkäykset, mahdollisen sabotaasin ja muuttoliikkeen välineellistämisen, ja reagoivat niihin. Niillä on myös yhä suurempi taakka varmistaa julkisten palvelujen jatkuvuus niiden käytettävissä oleviin resursseihin vaikuttavien tiukentuneiden turvallisuusrajoitusten vuoksi. Kutsumalla koolle Elblągin ja Warmińsko-Mazurskien alueen paikallis- ja aluepäättäjät AK korosti raja-alueiden turvallisuutta ja selviytymiskykyä koskevaa näkökulmaa osana EU:n poliittista asialistaa ja korosti, että tarvitaan jatkuvaa ja kohdennettua EU:n tukea erityisesti koheesiopolitiikan ja täydentävien välineiden avulla, kuten äskettäin julkistettu Euroopan komission tiedonanto EU:n itäisistä raja-alueista.

Selviytymiskyvyn ja yhteenkuuluvuuden toteuttaminen itäisillä raja-alueilla

Osallistujat keskustelivat käytännön vastatoimista hybridiuhkiin ja niiden vaikutuksista alueelliseen hallintoon, mukaan lukien valmius, pelastuspalvelu, kyberturvallisuus ja kriisiviestintä. He tarkastelivat myös, miten keskeisten palvelujen jatkuvuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus voidaan turvata pitkittyneen geopoliittisen epävakauden vallitessa.

Seminaarissa käsiteltiin myös kaupan ja liikkuvuuden häiriintymisen sosioekonomisia vaikutuksia ja raja-alueiden uuden eristyneisyyden riskiä. Osallistujat korostivat vankan ja turvallisuustietoisen koheesiopolitiikan ja alueiden välisen yhteistyön mukauttamisen merkitystä, jotta EU:n tuki vahvistaisi tehokkaasti pitkän aikavälin häiriönsietokykyä, kilpailukykyä ja strategista riippumattomuutta itäisillä raja-alueilla.

Seminaarin toisessa osassa osallistujat tarkastelivat poliittisia lähestymistapoja ja täytäntöönpanoesimerkkejä, joilla autetaan itäisiä raja-alueita ylläpitämään kehitystä ja elämänlaatua kauppayhteyksien, toimitusketjujen ja ihmisten välisten yhteyksien häiriöistä huolimatta. Keskustelussa keskityttiin paikallis- ja alueviranomaisten kannalta toteuttamiskelpoisiin toimiin sekä siihen, miten EU:n tason välineitä ja rajat ylittävää yhteistyötä Euroopassa, myös Ukrainan ja Moldovan kaltaisten kumppaneiden kanssa, voitaisiin ottaa käyttöön mitattavissa olevien tulosten aikaansaamiseksi.

EU:n tuominen lähemmäs raja-alueiden kansalaisia

EU:n itärajalla sijaitseviin alueisiin kohdistuu jatkuvia turvallisuuspaineita ja pitkän aikavälin sosioekonomisia mukautuksia. Kansalaisia lähimpänä olevana hallintotasona paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli varautumisessa ja selviytymiskyvyssä, mukaan lukien yhteisöjen suojelu, hybridiuhkien torjunta ja rajat ylittävän vaihdon vähenemisen vaikutusten hallinta. Seminaarissa vahvistettiin, että raja-alueiden paikallis- ja alueviranomaiset johtavat tähän tilanteeseen vastaamista, kun taas EU:n itärajan vahvistaminen edellyttää pitkän aikavälin koordinoitua lähestymistapaa, jossa turvallisuusvaatimukset sovitetaan yhteen paikallistason realiteetteihin mukautettujen koheesio- ja kehitystavoitteiden kanssa.

Lainaukset:

Marcin Kuchciński (PL, EPP), Warmińsko-Mazurskien aluehallituksen puheenjohtaja ja Euroopan alueiden komitean jäsen: ”Kutsuimme komitean jäseniä Elblągiin, joka on yksi alueemme suurimmista kaupungeista ja sijaitsee vain 50 kilometrin päässä Puolan ja Venäjän rajalta. Äänemme ansiosta Bryssel on tulossa tietoiseksi kaupunkien, kuntien ja alueiden – Lapista Mustallemerelle – kohtaamista erityisistä haasteista. Komissio on selvästi myöntänyt, että ne edellyttävät erityisasemaa ja uusia tukimekanismeja. Warmia-Masurian voivodikunnan kaltaiset alueet eivät ole enää pelkästään raja-alueita, vaan niistä on tullut myös Euroopan turvallisuuden vartijoita. Vaikka rajat jakavat meitä, meitä yhdistävät yhteiset tavoitteet ja usko siihen, että mitään haasteista ei voida ratkaista erillään. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että Elbląg on paras paikka keskustella Euroopan unionin raja-alueiden uusista ongelmista, haasteista ja mahdollisuuksista. Seminaari tarjosi tilaa keskustelulle EU:n itäisten raja-alueiden tulevaisuudesta, sillä niiden strateginen merkitys on kasvanut nykyisten geopoliittisten muutosten vuoksi. Tapahtumassa yhdistyvät turvallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen keskittyvä Euroopan laajuinen näkökulma ja paikallinen näkemys asukkaiden jokapäiväisistä haasteista.”

Tauragėn piirikunnan pormestari ja Euroopan alueiden komitean jäsen Dovydas Kaminskas (LT, Renew Europe): ”Yksi tärkeimmistä AK:ssa käyttämistämme iskulauseista on ”Oikeus jäädä”. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Itä-Euroopan unionin alueet ovat Euroopan haavoittuvin osa, koska ne ovat ensimmäisiä, jotka tuntevat epävakaan geopoliittisen tilanteen vaikutukset. Kyberhyökkäykset, disinformaatio, propaganda, aseistettu muuttoliike ja ilmahyökkäykset luovat pelkoa ja vähentävät luottamusta demokratiaan. Alueet, kunnat ja yhteisöt käsittelevät näitä kysymyksiä päivittäin. Siksi tarvitaan uusia kannustimia yrityksille, uusia investointeja parempiin julkisiin palveluihin ja uusia mahdollisuuksia kansalaisille, jotta alueilla olisi ainakin mahdollisuus yhtenäiseen edistymiseen EU:ssa ja jotta ihmiset voisivat jäädä ja asua alueellaan.”

Jacek Protas (PL, EPP), Euroopan parlamentin jäsen: ”Euroopan unionin ja koko yhteisömme turvallisuus riippuu tänään sen itärajojen turvallisuudesta – maanosamme itäisten alueiden turvallisuudesta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että suurin osa eurooppalaisista poliitikoista on ymmärtänyt tämän ja että tänään keskustelemme paitsi uusista välineistä ja erityistuesta näille alueille myös siitä, että on jo tehty konkreettisia päätöksiä, jotka auttavat meitä selviytymään tästä erittäin haastavasta tilanteesta.”

Lisätietoja:

EU:n noin 2 500 kilometrin pituinen maaraja Venäjän federaation kanssa kulkee pitkin Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa ja Puolaa, mukaan lukien Venäjän Kaliningradin erillisalue. Vuodesta 2022 lähtien raja-alueiden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi, kun rajatylittävä liikkuvuus on vähentynyt ja hybridiuhkille altistuminen on lisääntynyt.

AK valmistelee myös itäisiin raja-alueisiin liittyvää tulevaa työtä, muun muassa tulevaa COTER-valiokunnan lausuntoa Euroopan komission tiedonannosta EU:n itäisistä raja-alueista.

Euroopan alueiden komitea on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. CIVEX-valiokunta on AK:n valiokunta, jonka vastuualueeseen kuuluvat kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset asiat ja EU:n ulkosuhteet.

AK:n aiempi työskentely:

• 2025 – komitean kotipaikan ulkopuolinen CIVEX-valiokunnan seminaari Prešovissa Slovakiassa rajatylittävästä yhteistyöstä Ukrainan kanssa
• 2024 – AK:n lausunto aiheesta ”Demokratian puolustaminen”;
• 2023 – AK:n lausunto aiheesta ”Paikallis- ja alueviranomaisten rooli disinformaation sekä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjunnassa”.

Yhteyshenkilö:
Wioletta Wojewodzka
Puh. +32 (0)2 282 2289
Matkapuhelin: +32 (0)473 843 986
wioletta.wojewodzka@cor.europa.eu