Euroopan kriisivalmiuden vahvistaminen edellyttää vahvaa paikallista ja alueellista osallistumista

AK korostaa, että maaseudun kehittämiseen tarvitaan eriytettyjä, paikkalähtöisiä lähestymistapoja.  

Euroopan alueiden komitean (AK) N atural Resources (NAT) -työryhmän    kokouksessa 4. helmikuuta komissio esitti, että Eurooppa voisi paremmin ennakoida kriisejä, kestää  niitä ja reagoida niihin geopoliittisista häiriöistä ja toimitusketjun häiriöistä terveysuhkiin. NAT-valiokunnan jäsenet korostavat kuntien    ja alueiden keskeistä roolia varautumisessa. He korostivat myös vahvan, paikkalähtöisen lähestymistavan merkitystä maaseudun kehittämisessä vuoden 2028 jälkeen. 

Kriisivalmius  

Viimeaikaiset kriisit, kuten covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, ovat paljastaneet vakavia heikkouksia Euroopan kyvyssä turvata välttämättömät tavarat, lääketieteelliset vastatoimet ja palvelut hätätilanteissa.  Pest Vármegyen lääninvaltuuston varapuheenjohtajan János Ádám Karácsonyn (HU, ECR) johtamassa lausuntoluonnoksessa EU:n varastointistrategiasta AK suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen vahvistaa aineellista varautumista ja korostaa samalla, että toimitusvarmuus edellyttää koordinoitua, paikkalähtöistä lähestymistapaa. Kunnat ja alueet ovat ensimmäisiä, jotka kokevat kriisien vaikutukset, ja keskeiset toimijat, jotka varmistavat keskeisten palvelujen jatkuvuuden. 

AK kehottaakin ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset täysimääräisesti mukaan valmiusstrategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien rajatylittävä suunnittelu ja EU:n varastointiverkostot. Euroopan tuotantokapasiteetin ja sisämarkkinoiden vahvistamisen on kuljettava käsi kädessä toissijaisuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon kanssa, jotta valmiustoimenpiteissä otetaan huomioon alueelliset tarpeet ja haavoittuvuudet. 

Esittelijä Karacsony ilmoitti seuraavaa: ”Euroopan on parannettava aineellista valmiuttaan. Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että selviytymiskykymme riippuu vahvemmasta koordinoinnista, avoimesta hallinnosta sekä vakaista ja yhteentoimivista varastointijärjestelmistä kaikilla hallintotasoilla. Kaupungit ja alueet – jotka usein reagoivat ensimmäisenä – tarvitsevat ennakoitavaa rahoitusta, selkeämpiä rooleja ja nykyaikaista logistiikkainfrastruktuuria, jotta välttämättömät tavarat voivat liikkua häiriötilanteissa.” 

Terveysturva on keskeinen osa  Euroopan yleistä selviytymiskykyä.  Lääketieteellisten vastatoimien strategiaa koskevassa lausuntoluonnoksessa  korostetaan, että tehokas terveysvalmius edellyttää jatkuvia investointeja koko kriisinhallintasyklin ajan ennaltaehkäisystä elpymiseen. Koska terveydenhuoltojärjestelmät ovat useimmissa jäsenvaltioissa hajautettuja, alueilla ja kaupungeilla on ratkaiseva rooli sairaaloiden hallinnoinnissa, logistiikassa,  viestinnässä ja lääketieteellisten vastatoimien käyttöönotossa erityisesti haavoittuvilla ja rajat ylittävillä alueilla. 

Lausunnossa korostetaan Lazion itsehallintoalueen (R egional C ouncil) asukkaan Antonio Aurigemman (IT, ECR) johdolla  strate gi c stockpi les, joint p ro curement and diversifi ed su pply chai ns:n merkitystä ja varoitetaan samalla, että innovointia ja tuotantoa ei voida aktivoida vain kriisien aikana. Jatkuvat investoinnit tutkimukseen, digi tal syste ms, s kills ja civil-mi litary coope ration is e ssenti al to ens ure t imely and e quit able access to life-saving medical countermeasures. 

Rapporteu r Aurigemma totesi seuraavaa: ”Viimeaikaisten maailmanlaajuisten kriisien onnistuminen on osoittanut, että EU:n on kiireellisesti vahvistettava terveysalan teollisen ekosysteeminsä häiriönsietokykyä ja strategista reagointikykyä. Tulevan varautumisen olisi perustuttava aiemmista pandemioista saatuihin kokemuksiin, ja terveysvalmiutta ja siviili- ja sotilaspuolustusta koskevaa vuoropuhelua olisi jatkettava oikea-aikaisten ja tehokkaiden toimien varmistamiseksi.”  

Nämä poliittiset viestit heijastavat voimakkaasti Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) uutta raporttia tehokkaasta katastrofivalmiudesta ja -palautuvuudesta. Raportti perustuu AK:n tutkimukseen ”Local and regional success stories of investing in disaster resilience” (toukokuu 2025). Raportti osoittaa selvästi, että paikallisten ja alueellisten näkökulmien sisällyttäminen EU:n katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeviin tavoitteisiin on olennaisen tärkeää ja  että tehokas valmius ja reagointi riippuvat paikkalähtöisestä tietämyksestä, vahvasta paikallishallinnosta sekä kuntien ja alueiden aktiivisesta osallistumisesta suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. 

Molemmat lausuntoluonnokset on määrä hyväksyä AK:n täysistunnossa Brysselissä. 

Rural d evelopmentin tulevaisuus   

NAT-valiokunnan jäsen hyväksyi myös luonnoksen vuoden 2028 jälkeisen maaseudun kehittämisen tulevaisuutta koskevaksi lausunnoksi, jota johti  esittelijä Radim Sršeň (CZ, EPP), Dol ní Studénk y-kunnanvaltuuston jäsen. Lausuntoluonnoksessa korostetaan, että maaseutualueet ovat olennaisen tärkeitä ja ansaitsevat enemmän poliittista huomiota. Siinä kehotetaan käsittelemään maaseudun kehittämistä horisonttina ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä, jota tuetaan yhdennetyllä rahoituksella, järjestelmällisellä maaseutuvaikutusten arvioinnilla, alueellisella merkinnällä g ja maaseutumaisuuden selkeällä määritelmällä. 

Esittelijä Sršeň totesi seuraavaa: ”Maaseudun kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää seuraavalla ohjelmakaudella. Maailma on muuttumassa, ja Euroopan C ommi ssionin laatima  uusi asetus on hyvin erilainen menneisyydestä – se on r evol ution, ei evo lution. Jotta voimme vastata kaikkiin maaseutualueiden kohtaamiin haasteisiin, meidän on siirryttävä pelkästä maataloudesta kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, mu lt i-policy, multi-f und -lähestymistapaan, välttäen houkutusta vastustaa maaseutu-ja maatalouspolitiikkaa. Tarvitsemme räätälöityjä, paikkalähtöisiä ratkaisuja, koska jokainen alue on erilainen: meillä on saaria, vuoristoalueita ja syrjäisimpiä alueita, joten tarvitsemme reseptin ratkaisujen löytämiseksi jokaiselle  alueelle.” 

Lausuntoluonnos on määrä hyväksyä AK:n täysistunnossa Brysselissä. 

Myös kokouksen aikana  

NAT-valiokunta valmistelee parhaillaan lausuntoja  maatalouselintarvikepolitiikoista, jotka liittyvät vuoden 2027 jälkeiseen uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen.  Jäsenet  keskustelivat tänään seuraavista aiheista: 

• Yhteinen maatalouspolitiikka, esittelijä Piotr Calbecki (PL, EPP); 

• Yhteinen kalastuspolitiikka, Euroopan valtamerisopimus ja unionin meri- ja vesiviljelypolitiikka, esittelijä Thibaut Guignard (FR, EPP); 

• Maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely ja EU:n koulujakelujärjestelmä, esittelijä Alessio Mammi (IT, PES). 

Tämän jälkeen NAT-valiokunnan jäsenet keskustelivat ensimmäisen kerran seuraavista lausunnoista:  

• sukupolvenvaihdosstrategia maataloudessa, esittelijä Emiliano Garcia-Page Sanchez (ES, PES); 

• unionin pelastuspalvelumekanismi, esittelijä Adam Banaszak (PL, EA); 

• Kuluttaja-asioiden toimintaohjelma 2025–2030 ja kuluttajia sisämarkkinoilla koskeva toimintasuunnitelma, esittelijä Adam Ciszkowski (PL, ECR). 

Taustaa  

Kuvia ja videoita kokouksesta.