Euroopan alueiden komitea julkaisi 9. lokakuuta 2023 EU:n alueiden ja kuntien tilaa käsittelevän vuosikertomuksensa, joka tarjoaa tilannekuvan kaikkein kiireellisimmistä haasteista, joita alueilla ja kunnilla on eri puolilla Eurooppaa, sekä ruohonjuuritason ratkaisuja EU:n poliittisten päätösten tueksi.
Vuosikertomuksessa valotetaan sitä, millaisin toimin alueet ja kunnat vastaavat ilmastokatastrofien tai Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan kaltaisiin kriiseihin. Siinä tuodaan esille, miten alueet ja kunnat edistävät vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvää eurooppalaisten yhteiskuntien pitkän aikavälin muutosta ja vahvistavat samalla yhteenkuuluvuutta.
Eurooppa paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta
Vuosikertomus perustuu Euroopan alueiden komitean teettämiin omiin tutkimuksiin, akateemiseen tutkimukseen sekä muilta EU:n toimielimiltä ja avoimista lähteistä saatuihin tietoihin, ja se tarjoaa faktaa ja tietoa poliittisille päättäjille ja asiaankuuluville sidosryhmille. Tärkeimmät havainnot ja suositukset tuotiin esiin Euroopan alueiden komitean puheenjohtajan Vasco Alves Cordeiron 9. lokakuuta 2023 pitämässä vuotuisessa puheessa Euroopan unionin alueiden ja kuntien tilasta.
Tämänvuotisessa kertomuksessa keskitytään EU:n alueiden ja kuntien kiireellisimpiin haasteisiin. Siinä esitetään käytännön ratkaisuja ja ideoita, jotka liittyvät hätätilanteisiin ja kriiseihin, kuten ilmastokatastrofeihin, Venäjän Ukrainaa vastaan käymään sotaan tai energiapulaan, sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän kautta tapahtuvaan pitkän aikavälin muutokseen, jonka yhteydessä vahvistetaan yhteenkuuluvuutta.
Vuosikertomus on tulevaisuutta luotaava ja antaa eväitä ennakointiin Euroopan parlamentin vaaleja ja EU:n toimielinten seuraavaa lainsäädäntökautta silmällä pitäen.
Vuosikertomukseen sisältyy myös alue- ja kuntabarometri. Siinä esitellään eri puolilta Eurooppaa olevien vaaleilla valittujen edustajien näkemyksiä, jotka on kerätty yhteistyössä IPSOS-tutkimuslaitoksen kanssa toteutetussa kyselytutkimuksessa.
Alue- ja kuntabarometri
Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa on yli miljoona valtiotasoa alemmalla tasolla valittua päättäjää. Nämä paikallispoliitikot edustavat hyvin monenlaisia vaalipiirejä hallinnon eri tasoilla, kuten osavaltioissa, alueilla, lääneissä, maakunnissa, seutukunnissa tai kunnissa. Flash-eurobarometri tarjoaa EU:n paikallispoliitikoille tärkeän foorumin, jossa he voivat jakaa mielipiteensä Euroopan haasteista ja painopisteistä.
Vastauksista käy ilmi, mitä paikallispoliitikot asettaisivat etusijalle EU:n tasolla, miten tietoisia he ovat EU:n laajuisista aloitteista ja EU:n rahoitusmahdollisuuksista, mitä he ajattelevat Euroopan tulevaisuudesta ja miten he reagoivat Ukrainan sodan aiheuttamaan hätätilanteeseen.
Tärkeimmät havainnot
- 50 prosenttia paikallispoliitikoista ilmoitti, että heidän alueensa tai kuntansa alue- tai paikallisviranomaiset ovat perustaneet vastaanottokeskuksia ja tarjoavat asuntoja pakolaisille, kun taas 33 prosenttia tarjoaa pakolaisille mahdollisuuden sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon.
- Yli neljä kymmenestä vastaajasta (45 %) katsoi, että EU:n alueet ja kunnat voivat edistää Ukrainan jälleenrakentamista, jos ne otetaan mukaan laajempaan eurooppalaiseen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaan. Noin kolme kymmenestä vastaajasta piti tehokkaimpana ratkaisuna taloudellisen ja aineellisen tuen antamista (31 prosenttia), ystävyyskaupunkiohjelmia teknisten ja institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi (30 %) sekä hyvän hallintotavan edistämistä paikallis- ja aluetasolla (27 %).
- Mitä tulee (koheesiopoliittisen) EU-rahoituksen tunnettuuteen, noin neljännes vastaajista (23 prosenttia) sanoi olevansa tietoinen EU:n koheesiopolitiikan rahoitusmahdollisuuksista ja että heidän kaupunkinsa tai alueensa oli kahden viime vuoden aikana käyttänyt sitä. Sitä vastoin 36 prosenttia vastaajista sanoi olevansa tietoinen rahoituksesta, mutta ei ollut käyttänyt sitä, ja 33 prosenttia vastasi, että he eivät ole tietoisia rahoituksesta eivätkä ole käyttäneet sitä. Tämä luku vaihteli Kroatian 2 prosentista Tanskan 71 prosenttiin.
- Kysyttäessä koheesiopolitiikan lisäarvosta verrattuna muihin (kansallisiin tai alueellisiin) rahoitusvirtoihin enemmistö (53 %) vastasi, että kyseisillä rahastoilla tuetaan tietyntyyppisiä hankkeita. Neljännes vastaajista (25 prosenttia) vastasi, että tällaiset rahastot tuovat lisäarvoa rajat ylittävässä yhteistyössä muiden kuntien ja alueiden kanssa.
- Suurin osa vastaajista (62 prosenttia) ilmoitti, että heidän kuntansa tai alueensa on toteuttanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä toimia energiankulutuksen vähentämiseksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) vastasi, että heidän kaupunkinsa tai alueensa on toteuttanut toimenpiteitä luonnonsuojelun ja kaupunkien viherryttämisen edistämiseksi (esim. puiden istuttaminen), ja hieman pienempi osuus (37 prosenttia) mainitsi toteuttaneensa toimia jätteiden ja niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
- Valtaosa vastaajista (91 %) oli joko täysin samaa mieltä tai lähes samaa mieltä siitä, että alueilla ja kunnilla olisi oltava enemmän vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa ja Euroopan unionin tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa.
- Kun kysyttiin, millä politiikan aloilla alueilla ja kunnilla pitäisi olla enemmän sananvaltaa EU:n päätöksenteossa, noin puolet valitsi vastaukseksi ”vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys” (52 %), ”koulutus, kulttuuri, nuoriso ja urheilu” (51 prosenttia) ja ”ilmastokriisi ja ympäristö” (51 prosenttia).
EU:n paikallispoliitikkojen näkemyksiä Euroopan tulevaisuudesta kartoittavan kyselyn toteutti Ipsos. Sitä varten haastateltiin 2907:ää paikallis- ja aluepoliitikkoa EU:ssa 25. heinäkuuta ja 11. syyskuuta 2023 välisenä aikana.
