Theresa Sostmann
Theresa.Sostmann@cor.europa.eu
Alueet ja kunnat ovat keskeisiä Euroopan kilpailukyvyn kannalta, sillä ne ovat innovoinnin, teollisuuden ja kasvun keskeisiä edistäjiä. Euroopan alueiden komitean (AK) täysistunnossa 4. maaliskuuta paikallis- ja aluepäättäjät kävivät komission johtavan varapuheenjohtajan Stéphane Séjournén kanssa keskustelun Euroopan kilpailukyvystä ja äskettäin esitetystä teollisuuden vauhdittamista koskevasta säädöksestä ja korostivat, että paikallis- ja alueviranomaisten täysimääräinen osallistuminen on keskeistä alueellisten vahvuuksien valjastamiseksi ja alueellisen teollisuuden tasapainoisen kehityksen varmistamiseksi.
Alueet Euroopan kilpailukyvyn keskeisinä toimijoina
Euroopan komission johtavan varapuheenjohtajan ja hyvinvoinnista ja teollisuusstrategiasta vastaavan komission jäsenen Stéphane Séjournén kanssa käydyssä keskustelussa AK:n jäsenet korostivat, että Euroopan kilpailukyky ja sisämarkkinoiden eheys riippuvat alueiden ja kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä strategisina kumppaneina täytäntöönpanossa. He korostivat, että ilman vahvaa monitasoista hallintoa ja paikkalähtöistä lähestymistapaa EU uhkaa kasvattaa alueellisia eroja sen sijaan, että se vapauttaisi kasvupotentiaalia kaikilla alueilla. Paikallis- ja alueviranomaiset hallinnoivat merkittävää osaa julkisista investoinneista EU:ssa, minkä vuoksi niillä on ratkaisevat valmiudet edistää innovointia, edistää kestävyyttä ja vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta. AK:n jäsenet korostivat, että sääntelyn hajanaisuus, hallinnollinen rasitus ja investointiepävarmuus jäsenvaltioissa haittaavat edelleen yrityksiä – erityisesti pk-yrityksiä – ja heikentävät Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Tässä yhteydessä he korostivat tarvetta saada aikaan avoin ja ennakoitavissa oleva rahoituskehys.
Keskustelussa keskityttiin myös Euroopan komission samana päivänä esittelemään teollisuuden vauhdittamissäädökseen. Aluepäättäjät korostivat tarvetta nopeuttaa lupamenettelyjä ja tukea energiaintensiivisten alojen puhdasta siirtymää ja korostivat, että sen onnistuminen riippuu tehokkaasta alueellisesta täytäntöönpanosta, kun otetaan huomioon alueiden ja kuntien keskeinen rooli. Komissaari Séjourné vahvisti, että Euroopan teollisuuden puolustaminen edellyttää vahvaa ”Made in Europe” -strategiaa, yksinkertaisempia investointisääntöjä ja suurempaa tukea alueellisille teollisuusalueille, jotka ovat Euroopan talouden ekosysteemien ytimessä. Hän korosti, että teollisuuden kasvun on kuljettava käsi kädessä vihreän kehityksen ohjelman kanssa, vahvistettava alueellista yhteenkuuluvuutta ja vähennettävä energiariippuvuutta kaasun hintojen noustessa.
Paikkalähtöinen kilpailukykystrategia
Keskustelun jälkeen AK:n jäsenet hyväksyivät lausunnon Euroopan kilpailukykyrahastosta (ECF), joka on määrä perustaa vuonna 2028 EU:n tulevan pitkän aikavälin talousarvion puitteissa. Lausunnossa varoitetaan, että 14 ohjelman yhdistäminen yhdeksi välineeksi ei saa heikentää aiemmin tehokkaita välineitä, jotka ovat onnistuneet saavuttamaan paikalliset ja alueelliset ekosysteemit. He ehdottivat myös, että poistetaan jäsenvaltioiden mahdollisuus rahoittaa ECF:n toimenpiteitä kansallisten ja alueellisten kumppanuusohjelmien kautta.
Lisäksi paikallis- ja aluepäättäjät katsovat, että kilpailukyky olisi määriteltävä sekä markkinasuuntautuneeksi että paikkalähtöiseksi ECF:n yhteydessä. He korostivat, että kaikkien alueiden olisi osallistuttava ECF:n arvoketjukehykseen, ja korostivat, että ne eivät ole ainoastaan EU:n rahoituksen saajia vaan myös alueellisten innovaatioekosysteemien keskeisiä katalysaattoreita, koordinaattoreita ja testausalueita. Nämä ekosysteemit yhdistävät yliopistoja, tutkimuskeskuksia, yrityksiä, startup-yrityksiä, pk-yrityksiä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ja ne ovat olennaisen tärkeitä Euroopan teollisuuden painopisteiden muuntamiseksi konkreettisiksi hankkeiksi kentällä.
Lausunnossa kehotetaan ECF:ää yhdistämään maailmanlaajuinen eurooppalainen kilpailukykystrategia, jolla on vahva paikkalähtöinen ulottuvuus, erityisesti uudistettujen älykkään erikoistumisen strategioiden avulla. Komitea korostaa myös, että alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate on turvattava, ja ehdottaa, että koheesiorahaston työohjelmiin ja ehdotuspyyntöihin sisällytetään ”ei merkittävää haittaa koheesiolle” -periaate ja alueellisten vaikutusten ennakkoarvioinnit. AK:n jäsenet korostivat lisäksi, että on tärkeää tukea puhtaita teknologioita, teollisuuden hiilestä irtautumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista Euroopan kilpailukyvyn keskeisinä osatekijöinä.
Lainaukset
Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Kata Tüttő: ”Euroopan kilpailukykyä ei voida parantaa, jos EU:n strategia keskitetään muutamaan gigatehtaaseen, jotka valitaan suljetussa huoneessa Brysselissä. Kilpailukyky – ja talouden häiriönsietokyky – edellyttää poliisistrategiaa, jolla tuetaan alueiden ja kuntien työtä pk-yritysten innovointivalmiuksien aktivoimiseksi paikan päällä, yritysten ja tutkimuksen yhdistämiseksi ja oikeiden olosuhteiden luomiseksi uusien ideoiden kukoistamiselle ja kasvulle. Ylhäältä alaspäin suuntautuva keskitetty EU ei olisi kilpailukykyisempi EU vaan heikompi EU, joka ei pystyisi hallitsemaan muutoksia ja häiriöitä.”
Esittelijä Pehr Granfalk (SE, EPP), Solnan kunnanvaltuuston jäsen: ”Yksinkertaistamisen lisääminen ei saa koskaan olla synonyymi paremmalle keskittämiselle. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä laadittaessa on muistettava seuraavat seikat: monivuotinen rahoituskehys on paljon enemmän kuin talousarvio – se on Euroopan strateginen investointisuunnitelma Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, ja sen on toimittava kaikkialla Euroopassa, myös paikallis- ja aluetasolla.”
Stéphane Séjourné, vauraudesta ja teollisuusstrategiasta vastaava Euroopan komission jäsen: ”Alueet ovat EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä. Ne ovat niitä, jotka isännöivät teollisuushankkeita, tukevat paikallisia yrityksiä, kehittävät infrastruktuuria ja kouluttavat teollisuuden tarvitsemia kykyjä. Teollisia ekosysteemejä rakennetaan myös alueilla: yritysten, yliopistojen, tutkimuskeskusten ja paikallisviranomaisten välillä. Tavoitteemme on näin ollen kollektiivinen: Tehdään Euroopasta paitsi markkina-alue myös tuotannon, innovoinnin ja teollisuuden työpaikkojen alue. Vahvistamalla teollisuuttamme vahvistamme myös alueellista yhteenkuuluvuutta, ilmastosiirtymää ja Euroopan taloudellista suvereniteettia.”
Taustaa
Euroopan komissio ehdotti Euroopan kilpailukykyrahaston perustamista osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä 2028–2034. Sen olisi johdettava investointeihin strategisiin teknologioihin EU:n rahoituksen yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä yksityisten ja julkisten investointien vauhdittamiseksi.
EU-johtajat sopivat epävirallisessa vetäytymisessään Alden Biesenissä 12. helmikuuta Euroopan kilpailukyvyn parantamisesta syventämällä Euroopan sisämarkkinoita kohti ”yhteisiä markkinoita Euroopalle”, edistämällä sääntelyn yksinkertaistamista ja mobilisoimalla julkisia ja yksityisiä investointeja, myös monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, strategisten alojen ja energiasiirtymän tukemiseksi sekä noudattamalla avointa mutta monipuolista kauppapolitiikkaa.
Euroopan komissio julkisti 4. maaliskuuta teollisuuden vauhdittamissäädöksen (Industrial Accelerator Act, IAA), joka on merkittävä aloite vähähiilisen ja häiriönsietokykyisen valmistuksen edistämiseksi kaikkialla EU:ssa. AK valmistelee parhaillaan lausuntoa yhdennetystä turvapaikkamenettelystä. Lausunnon esittelijä on Marche-En-Famennen kunnanvaltuuston jäsen Willy Borsus (BE, Renew Europe).
Kilpailukykyrahastoa koskevan lausunnon lisäksi AK laatii parhaillaan 19 muuta lausuntoa, joissa arvioidaan EU:n tulevan pitkän aikavälin talousarvion 2028–2034 erityisiä näkökohtia ja säännöksiä: tarkistaa lausuntojen etenemissuunnitelman. Lehdistötiedotteet muista monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä lausunnoista, joista keskusteltiin 4.–5. maaliskuuta pidetyssä täysistunnossa, mukaan lukien vuoden 2027 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys, mukaan lukien omia varoja koskeva paketti, sekä sisämarkkina- ja tulliohjelma, ovat saatavilla verkossa niiden hyväksymisen jälkeen.
Yhteydenotot:
Theresa Sostmann
Puh: +32 475999415
Theresa.Sostmann@cor.europa.eu
Theresa.Sostmann@cor.europa.eu
Sweden
Jäsen
Member of Municipal Council, Solna Municipality
Hungary
Jäsen
Member of the General Assembly of Budapest Capital