EU:n budjettiuudistukset: EU tarvitsee "aidon kumppanuuden" alueiden ja kuntien kanssa

Euroopan alueiden komitea arvioi 20. marraskuuta Euroopan unionin seuraavan pitkän aikavälin talousarvion mahdollisia vaikutuksia muuttoliikettä, turvallisuutta, rahoituksen hallinnointia ja ulkoasioita koskevaan keskeiseen lainsäädäntöön. Neljä esittelijää varoitti kielteisistä vaikutuksista tehokkuuteen ja paikallisyhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

"Kansalaisuus,hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat" -valiokunnassa (CIVEX) 20. marraskuuta käyty keskustelu oli viimeisin AK:n poliittisten valiokuntienvuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevasta ehdotuksestakäymistä keskusteluista.

Paikallis- ja aluepäättäjät pyrkivät saamaan aikaan merkittäviä muutoksia Euroopan komission ehdottamaan pakettiin. AK:n yleisinä tavoitteina on pitää alueet ja kunnat EU:n politiikan ytimessä, kääntää suuntaus kohti keskittämistä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla sekä pitää Eurooppa kilpailukykyisenä, yhtenäisenä ja demokraattisena. Sillä pyritään turvaamaan koheesio- ja maatalouspolitiikka keskeisinä eurooppalaisina investointistrategioina, varmistamaan kuntien ja alueiden ennakoitavissa oleva rahoitus ja jatkamaan koheesiopolitiikan kaltaisten kriittisten politiikkojen yhteistä hallinnointia alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Keskustelua johtivat CIVEX-valiokunnan esittelijät, jotka työstävät parhaillaan neljää lainsäädäntöehdotusta, joihin seuraava talousarvio vaikuttaa, sekä uudistuspaketin toinen esittelijäSari Rautio (FI, EPP), Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen ja AK:n Euroopan kansanpuolueen puheenjohtaja. 

Rautio, jonka mietinnön otsikkona on ”Vuoden2027 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys ja omia varoja koskeva paketti”,totesi, että EU tarvitsee kuntia ja alueita ”todellisina kumppaneina”, ja varoitti, että ”kilpailukykyä, turvallisuutta ja siirtymää, jotka ovat nyt Euroopan komission keskeisiä periaatteita”, ei voida saavuttaa ilman alueita ja kuntia. Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin äskettäin tekemä tarjous ”alueellisesta tarkastuksesta, jolla varmistetaan, että paikalliset realiteetit ovat suunnitelmien ytimessä”, ei saa olla ”rastilaatikko”, hän sanoi ja totesi, että ”haluamme yksityiskohtaisia selvennyksiä ja oikeudellisia takeita” paikallis- ja alueviranomaisten roolista.

EU:n yksinkertaistamisohjelmaa käsittelevä AK:n yleisesittelijä – Sopotin kaupunginjohtajaMagdalena Czarzyńska-Jachim (PL, EA) – korosti, että yksinkertaistaminen ei saa johtaa keskittämiseen, ja korosti ”täysimääräisen paikallisen sitoutumisen” merkitystä ja totesi, että ”paikallis-ja alueviranomaisten osallistuminen EU:n varojen hallinnointiin on taattava”. Hänen lausunnossaan esitetään muun muassa AK:n ottamista "virallisesti mukaan kolmikantakokouksiin" Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission välillä lainsäädäntöneuvotteluissa. AK:lla voisi olla "ennaltaehkäisevä rooli – – laillisen inflaation rajoittamisessa". Lausunto ”Kunnatja alueet – panos yksinkertaistamisohjelmaan”menee suoraan AK:n joulukuun 2025 täysistunnon hyväksyttäväksi.

Bouches-du-Rhônen departementin neuvoston jäsen jaaihetta ”Sisäiselle turvallisuudelle annettava unionin tuki (2028–2034)” käsittelevän lausunnon esittelijä (FR,Renew Europe)totesi, että monivuotiseen rahoituskehykseen olisi sisällytettävä paikallis- ja alueviranomaiset keskeisinä kumppaneina 34 miljardin euron sisäisen turvallisuuden rahastoon, ja varoitti, että talousarvion hallinnoinnin suunniteltu uudelleenjärjestely uhkaa hajauttaa uudelleen ja syrjäyttää alueet ja kunnat, jotka ovat muuttoliikkeen, kotouttamisen ja rajatylittävän turvallisuuden kannalta kriittisiä toimijoita. Hän totesi, että turvallisuus ja muuttoliikkeen hallinta edellyttävät kaikkien hallintotasojen mobilisointia, ja huomautti, että paikallis- ja alueviranomaiset toteuttavat EU:n rahoittamia toimia muun muassa pakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen, radikalisoitumisen ehkäisemisen ja turvallisuusjoukkojen rajatylittävän yhteistyön aloilla.

AK:n lausunnon ”Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden hallintaa koskeva unionin tuki 2028–2034” esittelijä– Zarasain kunnanvaltuuston jäsen ArnoldasAbramavičius  (LT, EPP) korosti, että alueilla ja paikallisviranomaisilla on oltava määritelty rooli ja kohdennettu rahoitus EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastossa (AMIF), jossa painotetaan erityisesti muuttajien ja pakolaisten kotouttamista. Paikallis- ja alueviranomaisilla olisi oltava suora pääsy resursseihin, jäsennelty sitoutuminen hallintoon ja keskittyminen kotouttamiseen – ei pelkästään rajaturvallisuuteen – jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin ja säilyttää tuki esimerkiksi ukrainalaisille pakolaisille.

Zagrebin kaupunginvaltuuston jäsen ja "Globaali Eurooppa" -asetuksen esittelijäJoško Klisović (HR, PES) arvosteli Euroopan komission talousarvioehdotusta.  Hän korosti, että monivuotisessa rahoituskehyksessä, jossa ei ole paikallisviranomaisille osoitettuja määrärahoja, aliarvioidaan kuntien ja alueiden ratkaisevaa roolia EU:n strategisten etujen turvaamisessa. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat olennaisen tärkeitä kestävän rauhan ja kehityksen rakentamisessa, EU:n kumppanuuksien vahvistamisessa, laajentumisuudistusten tukemisessa ja ennakoitavien pitkän aikavälin investointien varmistamisessa paikan päällä. Jos niiden panosta ei tunnusteta ja rahoiteta, vaarana on, että EU:n kyky tuottaa vakautta, häiriönsietokykyä ja näkyvyyttä heikkenee siellä, missä sillä on eniten merkitystä.

Euroopan komissiota arvosteltiin laajalti siitä, että se korvaisi nykyisen järjestelmän, jossa joitakin merkittäviä perinteisiä EU:n politiikkoja – kuten koheesiopolitiikkaa ja yhteistä maatalouspolitiikkaa – hallinnoidaan yhdessä, yhtenäisillä kansallisilla suunnitelmilla. AK:n jäsenet totesivat, että komissio on avannut Pandoran laatikon ja että valtiotasoa alempia hallintotasoja ei pitäisi kohdella pelkkinä käteisautomaattina.

Esityslistalla on myös:

AK:n jäsenet kävivät vuosittaisen vuoropuhelun Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) kanssa ihmisoikeuksien suojelusta paikallistasolla. Puhujat Wienin kaupungeista Itävallassa ja Cascaisista Portugalissa kertoivat asiaan liittyvistä hankkeista ja prosesseista. Erityistä huomiota kiinnitettiin demokraattisen osallistumisen kannalta keskeisiin oikeuksiin, jotka ovat keskeisessä asemassa kuntien ja alueiden roolissa.

FRA:nBrysselin-toimiston päällikkö Friso Roscam Abbing korosti neljää ”erityistä perusoikeushaastetta”, joita FRA pitää ”yhtä merkittävinä uhkina demokratialle”. Yksi, hän sanoi, on ulkomainen tiedon manipulointi ja häirintä. Toinen on kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen, joka on ”heikkenemässä erittäin kriittisesti” kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhdistymis- ja ilmaisunvapautta rajoittavilla toimenpiteillä, rahoituksen leikkauksilla, ”hallinnollisten, oikeudellisten tai taloudellisten mekanismien väärinkäytöllä yleisön osallistumisen rajoittamiseksi” sekä ”kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistuvilla fyysisillä ja yhä enenevässä määrin kyberhyökkäyksillä”. Kolmanneksi "jatkuva syrjintä ja suvaitsemattomuus", mukaan lukien "rakenteellinen rasismi" ja "sukupuoleen perustuva väkivalta". Neljänneksi "maahanmuuttajien ja pakolaisten välineellistäminen", jolloin heistä tulee "poliittisten keskustelujen syntipukki".

Kokousasiakirjat ja tallenne kokouksesta ovat saatavilla tapahtumasivulla .