Artikkeli

Paikallispäättäjät pohtivat suunnitelmia EU:n yksinkertaistamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Automaattinen käännös

Tämä on konekäännös, jonka on tarkoitus antaa lukijalle jonkinlainen käsitys sivun sisällöstä. Lisätietoa kielipolitiikastamme.

Tällä sivulla

  • Commission
  • Perussopimus- ja toimielinasiat
  • Ulkosuhteet, laajentuminen ja naapuruuspolitiikka

”Kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” -valiokunnan (CIVEX) jäsenet keskustelivat 22. toukokuuta EU:n ja Sveitsin kahdenvälisten sopimusten paketista sekä Euroopan komission ehdotuksista lainsäädännön yksinkertaistamiseksi, perusoikeuksien sisällyttämiseksi hallinnon kaikkiin tasoihin ja eurooppalaisen demokratian suojaamiseksi uhalta.

Ohjelma ilmensi poliittista tahtoa parantaa kilpailukykyä, lisätä demokratian häiriönsietokykyä ja vahvistaa yhteistyötä naapurimaiden kanssa.

Yksinkertaisempi ja nopeampi Eurooppa

Kokouksen keskiössä oli keskustelu EU:n lainsäädännön yksinkertaistamissuunnitelmia käsittelevästä lausunnosta, jonka hyväksymistä AK nopeuttaa 2.–3. heinäkuuta. Jäsenet ilmaisivat laajan tukensa Euroopan komission "Yksinkertaisempi ja nopeampi Eurooppa" -aloitteelle ja korostivat, että liiallinen byrokratia aiheuttaa merkittäviä rasitteita kunnille ja yrityksille, haittaa paikallisia investointeja ja työpaikkojen luomista sekä hidastaa reagointia kriiseihin. Monet korostivat paikallishallintojen ratkaisevaa roolia, sillä ne osallistuvat useimpien EU:n säädösten täytäntöönpanoon, ja kehottivat ottamaan EU:n säännöissä huomioon ruohonjuuritason realiteetit ottamalla kunnat ja alueet varhaisessa vaiheessa mukaan ja laajentamalla mekanismeja, kuten Fit for Future -foorumia, paremman sääntelyn kehyksiä ja alueellisten vaikutusten arviointeja.

Kilpailukyvyn parantamiseksi komissio on käynnistänyt yksinkertaistamisohjelman, joka perustuu neljään pilariin: täytäntöönpanon parantaminen, prosessien yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen, sääntöjen laatimisen tehostaminen ja kumppanuuksien edistäminen. Euroopan komission edustaja kuvaili yhteistyön alueellisten toimijoiden kanssa, erityisesti Euroopan alueiden komitean kautta, olevan keskeistä tässä työssä.

Yleisesittelijä Jelena  Drenjanin (SE, EPP), Huddingen kunnanvaltuuston jäsen, totesi: "Tämä on enemmän kuin byrokratian vähentämistä. Kyse on sellaisten puitteiden luomisesta, jotka mahdollistavat yrittäjyyden ja suojaavat kansalaisia. Ja tehdä se selkeimmällä, nopeimmalla ja älykkäimmällä mahdollisella tavalla. Olipa kyse pandemiasta, Ukrainan sodasta tai äärimmäisistä sääolosuhteista, katsomme, että tarvitaan ketterää ja reagoivaa päätöksentekoa. Meidän on oltava strategisia sen suhteen, mitä lainsäädäntöä esitämme ja milloin."

EU:n ja Sveitsin suhteet ja alueellinen yhteistyö  

EU:n pääneuvottelija – Euroopan komission pääsihteeristön Länsi-Euroopan kumppaneista vastaava johtaja Richard Szostak – totesi CIVEX-valiokunnan jäsenille päivää sen jälkeen, kun sopimuspaketti kahdenvälisten suhteiden lujittamiseksi, syventämiseksi ja laajentamiseksi Sveitsin kanssa oli parafoitu, että ”vaikka kaikkia rajatylittäviä haasteita ei ratkaista, toivomme silti, että paketti on askel oikeaan suuntaan ja tukee työtänne alueillanne”.

Szostak puhui suhteista Sveitsiin vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtajan Andreas Schwabin (DE, PPE) kanssa, joka totesi, että sopimuksista olisi tehtävä parlamentaarinen sekavaliokunta. Hän kehotti EU:n paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan asioita esille parlamentin valiokunnassa ja totesi, että "on äärimmäisen tärkeää, että yhdistämme kaikki huolenaiheet, jotta kansalaisten elämä olisi mahdollisimman helppoa".

Poliittiset neuvottelut 11 kahdenvälisen sopimuksen paketista saatiin päätökseen joulukuussa 2024. Sopimukset on nyt ratifioitava, ja Sveitsissä on järjestettävä kansanäänestys.

AK laatii parhaillaan suosituksia, joiden se toivoo varmistavan, että suhteiden alueellista ulottuvuutta kunnioitetaan ja kehitetään. CIVEX-valiokunnan jäsenet korostivat 22. toukokuuta käydyssä alustavassa keskustelussa Interregin ja eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien kaltaisiin aloitteisiin perustuvan valtiotasoa alemman tason yhteistyön arvoa sekä monitasoisen hallinnon merkitystä kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanossa. Niissä määriteltiin yhteistyön keskeiset alat, kuten liikenne, energia ja tutkimus.

Esittelijä, Morazzonenpaikallisviranomaisen jäsen Matteo Luigi Bianchi (IT, ECR) totesi seuraavaa: "Uudet sopimukset tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden vastata pitkäaikaisiin rajatylittäviin haasteisiin, kuten henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja lähetettyjen työntekijöiden oikeuksiin. Lausunnossani ehdotan, miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua uusien sopimusten täytäntöönpanoon uusien alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien kehittämisen ohella. Alueiden komitean koordinoima EU:n ja Sveitsin paikallis- ja alueviranomaisten jäsennelty yhteistyö voisi johtaa raja-alueiden kannalta merkittäviin tuloksiin edistämällä tasapainoista ja kestävää sosioekonomista kehitystä."

Perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate

EU:n perusoikeuskirja, jolla ihmisoikeussopimuksista johtuvat velvoitteet saatetaan osaksi Euroopan unionia, täyttää 25 vuotta vuonna 2025, ja CIVEX-valiokunnan jäsenet keskustelivat perusoikeuskirjan käytöstä paikallis- ja aluetasolla.

Vuonna 2020 hyväksytyllä perusoikeuskirjan soveltamista koskevalla EU:n strategialla pyritään edistämään perusoikeuskirjan käyttöä EU:n jäsenvaltioissa, EU:n toimielimissä, oikeusalan ammattilaisissa ja koko väestössä. Perusoikeuskirjassa keskitytään seuraaviin seikkoihin: oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen; yhdenvertaisen oikeussuojan saatavuuden varmistaminen; torjutaan syrjintää, vihapuhetta ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien loukkauksia; sekä perusoikeuskirjan tunnettuuden ja käytön edistäminen paikallis- ja aluetasolla.

Komissio, joka toteuttaa perusoikeuskirjaa koskevan strategian väliarviointia, totesi, että vireillä oleva Eurobarometri-kysely osoittaa, että kansalaiset tuntevat perusoikeuskirjaa edelleen heikosti. Myös oikeusalan ammattilaiset käyttävät sitä edelleen liian vähän viranomaisissa.

Sopotin kaupunki toimi tapaustutkimuksena siitä, miten peruskirjaa voidaan soveltaa paikallisesti. Sopotinpormestari Magdalena Czarzyńska-Jachim (PL, Euroopan allianssi) sanoi, että hänen kaupunkinsa sisällyttää perusoikeuksien näkökulman kehitysstrategioihinsa. Tämä vaikuttaa investointeihin, hankkeisiin ja budjetointiin ja on johtanut oikeuksiin liittyvien neuvostojen perustamiseen. Kunta järjestää myös koulutusta ja työpajoja selvittääkseen, miten ihmisoikeusnäkökulmat soveltuvat esimerkiksi arkkitehtuuriin, sosiaalisiin kysymyksiin, koulutukseen ja työllisyyteen. Hän piti vihapuhetta merkittävänä ajankohtaisena asiana.

Muiden AK:n jäsenten esiin nostamia huolenaiheita olivat muun muassa sukupuolten tasa-arvo, naisiin, poikiin ja miehiin kohdistuva väkivalta, mielenterveys, disinformaatio ja tarve suojella oikeuden toteutumisesta vastaavia instituutioita.

Eurooppalaisen demokratiakilven valmistelu

Keskustelussa EU:n kehitteillä olevasta Democracy Shield -aloitteesta CIVEX-valiokunnan jäsenet korostivat kansalais- ja paikallishallinnon osallistumisen merkitystä kaikissa EU:n aloitteissa, joilla pyritään vahvistamaan demokratiaa, ja väittivät, että osallistavat ja sitoutuneet yhteisöt kestävät paremmin manipulointia ja vetäytymistä.

Parhaillaan kuultavana oleva Democracy Shield -aloite julkistettiin Euroopan komission toimikauden alussa vuonna 2024, ja sen odotetaan luovan puitteet EU:n työlle demokratian vaalimiseksi. Sen tavoitteena on turvata demokraattiset prosessit kaikkialla EU:ssa, suojella disinformaatiolta ja ulkomaiselta tiedonmanipulaatiolta ja häirinnältä, hyödyntää digitaali- ja tekoälyteknologioita vastuullisesti ja vahvistaa kansalaisvaikuttamista.

CIVEX-valiokunnan jäsenet suhtautuivat myönteisesti aloitteeseen, jolla on tarkoitus tukea kansallisten hallitusten tekemää työtä. AK:n jäsenet pitivät disinformaatiota erityisenä uhkana Kaliningradin lähialueiden kaltaisilla raja-alueilla ja korostivat elinikäisen kansalaiskasvatuksen roolia – virallisten ja epävirallisten kanavien kautta – arvojen, sitoutumisen, luottamuksen ja selviytymiskyvyn edistämisessä.

Tärkeimpiä tähän liittyviä EU:n jo laatimia säädöksiä ovat digipalvelusäädös, poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä koskeva uusi asetus ja tekoälysäädös. Disinformaation torjumiseksi ollaan myös kehittämässä uutta EU:n laajuista monikielistä faktantarkistusverkostoa. 

Jäsenet