Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR) puheenjohtajan Joris Begevoordin haastattelu

Euroopan raja-alueita edustavan yhdistyksen AEBR:n puheenjohtajana voisitteko selittää näiden alueiden vahvimmat voimavarat ja mitkä ovat niiden suurimmat huolenaiheet?

Raja-alueet ovat Euroopan yhdentymisen eturintamassa, ja niiden oletettiin hyötyvän sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta. Niillä on kuitenkin edessään valtavia haasteita, jotka johtuvat monista epäsymmetrioista, eroista ja puutteista, joihin on vielä puututtava. Tämä on osoitettu b-solutions-aloitteella, jonka AEBR toteuttaa Euroopan komission puolesta rajat ylittävien esteiden tunnistamiseksi ja mahdollisten ratkaisujen ehdottamiseksi. ja BRIDGEforEU-välineen asianmukainen täytäntöönpano, jonka pitäisi auttaa poistamaan rajatylittävää yhteistyötä haittaavia esteitä. Lisäksi näitä alueita käytetään erilaisten haasteiden ratkaisemiseen: maailmanlaajuiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja nykyinen maailmanhäiriö, eurooppalaiset ongelmat, kuten väestörakenteen muutos ja energiariippuvuus, ja erityiset ongelmat, kuten väestökato, palvelujen ja infrastruktuurin puute. Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö tuo selkeitä etuja alueella asuville kansalaisille, heidän mailleen ja EU:lle. Yhteistyön lisääntyminen eri yksiköiden välillä syventää integraatiota ja todennäköisesti lisäisi tehokkuutta.

Euroopan komissio hyväksyi kaksi kuukautta sitten EU:n strategian Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan itäisten raja-alueiden tukemiseksi. Mikä on arviosi?

Olemme olleet hyvin huolestuneita paitsi Venäjän Ukrainaan vuonna 2022 kohdistamasta hyökkäyksestä myös Krimille vuonna 2014 kohdistuneesta hyökkäyksestä lähtien. Monimutkaisesta rajasta, johon liittyi dynaaminen matkailijavirta, kauppa ja yhteistyö, on nyt tullut suljettu raja. Kyseiset raja-alueet käynnistivät EU:n toimielinten välisen pohdintaprosessin jo kesällä 2022, jolloin Lappeenrannassa pidettiin kokous Etelä-Karjalan aluemajuri Satu Sikasen aloitteesta. Tämän seurauksena kaikilla tasoilla on analysoitu tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä, mukaan lukien ESPON-hanke CHANEBO, joka on tuottanut uutta alueellista näyttöä kehityspolkujen mahdollisesta uudelleensuuntaamisesta. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että EU käsittelee tärkeimpiä näkökohtia, myös vaihtoehtoja näiden alueiden kehittämiseksi. Suhtaudumme erittäin myönteisesti itäraja-alueita koskevaan EU:n tiedonantoon ja nykyisen rahoituskehyksen ja koheesiopolitiikan väliarvioinnin yhteydessä tehtyihin rahoituspäätöksiin, erityisesti yksityiskohtaiseen analyysiin ja kattavaan toimenpidekokonaisuuteen, joilla näitä alueita tuetaan turvallisuuden, investointien, paikallisten vahvuuksien, yhteyksien ja ihmisten kannalta.

Miten uudistetulla koheesiopolitiikalla olisi edistettävä alueiden välistä rajatylittävää yhteistyötä vuoden 2027 jälkeen?

Uudistetun koheesiopolitiikan pitäisi helpottaa alueiden kestävää reagointia nykyisiin moninaisiin kriiseihin, vaikka rajat ylittävään yhteistyöhön käytettävissä olevat resurssit olisivat rajalliset. Olemme kuitenkin havainneet, että tietoisuus rajat ylittävästä todellisuudesta on lisääntynyt Interreg-ohjelman ulkopuolella, ja rajat ylittäviä kysymyksiä tarkastellaan nyt enemmän yleisissä politiikoissa. Jos tämä muunnetaan tehokkaasti julkisten palvelujen tarjoamiseksi yli kansallisten rajojen, menemme todennäköisesti oikeaan suuntaan. On edelleen uskomattomia kysymyksiä, kuten tutkintojen ja taitojen tunnustamatta jättäminen EU:ssa, kaksinkertainen verotus ja epävarmat sosiaalietuudet rajatyöntekijöille, puutteet rajatylittävien infrastruktuuritöiden sääntelyssä, tiettyjen palvelujen tarjoaminen ja kohtuuhintaisen energian saatavuus. Yhteistyö ei riitä. Raja-alueita on pidettävä yhdentymistapauksina, joissa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien olisi koordinoitava toimiaan tarjotakseen kansalaisille kaikki tarvittavat palvelut ja tehdäkseen näistä alueista houkuttelevia asuin- ja investointipaikkoja.

Mitkä ovat suurimmat huolenaiheenne EU:n pitkän aikavälin budjetista 2028–2034?

Vaikka painopisteitä on yleisesti muutettu, olemme melko tyytyväisiä Euroopan komission ehdotuksessa Euroopan alueellista yhteistyötä koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Interreg) varattuihin määrärahoihin. Interreg-ohjelma voi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti sen rakenteeseen, jos se sisällytetään kansallisiin suunnitelmiin. Tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että seuraava Interreg-ohjelma on hyvin samanlainen kuin nykyinen ohjelmien rahoituksen, rakenteen, hallinnoinnin ja hallinnoinnin osalta.

Seuraamme keskusteluja EU:n rakennerahoituksen muuttuvista malleista, keskittymisestä puolustukseen ja sen vaikutuksista raja-alueisiin. Uskomme kuitenkin, että Euroopan puolustuksen vahvistamisessa ei ole kyse ainoastaan sotilaiden ja aseiden lähettämisestä vaan myös alueellisen selviytymiskyvyn parantamisesta. Raja-alueilla tämä tarjoaa mahdollisuuden parantaa infrastruktuuria ja yhteyksiä sekä luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Suhtaudumme myönteisesti kaikkiin pyrkimyksiin vähentää riippuvuutta ulkoisista toimijoista, olipa kyse sitten puolustuksesta, huipputeknologiasta, elintarviketurvasta tai kansanterveydestä, sillä tämä voisi merkitä vain enemmän Eurooppaa ja yhteenkuuluvuutta. Siksi suhtaudumme tulevaisuuteen optimistisesti, koska jos raja-alueet ovat Euroopan yhdentymisen edelläkävijöitä, voimme hyötyä valtavasti vahvistetusta EU:sta ja tulla houkuttelevammiksi alueiksi, joilla asua ja työskennellä.

[Haastattelu julkaistiin #CohesionAlliance-uutiskirjeen 16. painoksessa]