EU:n tuleva talousarvio: alueet ja kunnat täsmensivät pyyntöjään koheesiopolitiikan uudistamiseksi

Säilytetään koheesiopolitiikan ennakoitavissa oleva tuki kaikille alueille, ei ainoastaan vähemmän kehittyneille alueille; hylätään kansalliset investointisuunnitelmat, jos alueet eivät osallistu niiden valmisteluun; ja pakollinen monialainen periaate, jolla varmistetaan, että EU:n politiikat eivät vahingoita Euroopan yhteenkuuluvuutta. Nämä ovat tärkeimmät ehdotukset, jotka Euroopan alueiden komitea (AK) esitti vuoden 2027 jälkeistä koheesiopolitiikan uudistusta käsittelevissä lausunnoissa, jotka kaikki hyväksyttiin yksimielisesti täysistunnossa 6. toukokuuta.

Kunta- ja aluepäättäjät pitävät tarpeellisena uudistaa koheesiopolitiikkaa, mutta vastustavat voimakkaasti budjettileikkauksia ja pyrkimystä sulkea alueet ja kunnat jäsenvaltiotasolla tapahtuvan päätöksentekoprosessin ulkopuolelle. Kolmessa hyväksytyssä lausunnossa käsitellään EU:n seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota (2028–2034) koskevan Euroopan komission ehdotuksen eri näkökohtia ja erityisesti siinä kaavailtua jättirahastoa, joka kattaa koheesio-, maatalous-, kalastus- ja muut politiikat ja jota hallinnoitaisiin yhtenäisten kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien avulla.

Uusi toissijaisuuslauseke ja koheesiopolitiikka kaikille alueille

AK katsoo, että Euroopan komission puheenjohtajan ehdottamat kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien alueelliset tarkastukset olisi toteutettava monitasoisen hallinnon arvioinneilla. Tämä velvoittaisi jäsenvaltiot kuulemaan paikallis- ja alueviranomaisia valmistellessaan kumppanuussunnitelmia. Jos tämä ei toteudu, alueilla ja kunnilla olisi oltava oikeus ottaa käyttöön toissijaisuuslauseke ja ilmoittaa siitä Euroopan komissiolle, jotta se voi hylätä liian keskitetyt kumppanuussuunnitelmat. Lisäksi AK kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan suunnitelmiensa paikallisia ja alueellisia vaikutuksia ja komissiota varmistamaan, että kunkin maan erityiset alueelliset haasteet yksilöidään ja niihin vastataan selkeästi.

Kunta- ja aluepäättäjät pyysivät myös lisäämään kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien määrärahoja Euroopan parlamentin pyynnön mukaisesti. Tästä budjetista olisi säilytettävä erilliset määrärahat koheesiopolitiikkaa, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja muita politiikkoja varten. Koheesiopolitiikkaan olisi sisällytettävä määritellyt määrärahat kaikille alueluokille, ei ainoastaan vähemmän kehittyneille.

EU:n eri rahastoilla on vastattava erityistarpeisiin

AK:n jäsenet vastustivat ajatusta siitä, että kansallisista ja alueellisista kumppanuussuunnitelmista tulisi jäsenvaltioiden käytössä oleva "yksi rahapotti". Komitea muistuttaa, että eri rahastoilla, kuten Euroopan aluekehitysrahastoilla (EAKR) ja koheesiorahastolla, on omat erityispiirteensä, ja muistuttivat Interreg-ohjelman merkityksestä kilpailukyvylle ja sisämarkkinoille. Jotta nämä rahastot olisivat tehokkaita, niihin olisi kohdennettava selkeästi varoja. Myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) olisi oltava osa koheesiopolitiikan välineistöä, ja sillä olisi oltava omat erityismäärärahat.

Lisäksi vähintään 20 prosenttia koheesiopolitiikan, maaseutualueiden ja kalastusalan määrärahoista on käytettävä yhdennettyihin aluekehitysstrategioihin, kuten yhdennettyihin alueellisiin investointeihin, yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen, Leaderiin tai muihin jäsenvaltioiden suunnittelemiin alueellisiin välineisiin kaupunki- tai maaseutualueilla, jotta voidaan taata aidosti paikkalähtöinen lähestymistapa, joka lisää paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia.

Resurssien avoimen käytön varmistaminen

Paikallis- ja aluepäättäjät suhtautuivat myönteisesti tavoitteeseen yksinkertaistaa EU:n varainkäytön tehokkuuden seurantaa. Lisäksi he kehottivat liittämään siihen vahvat takeet sen varmistamiseksi, että alueellisen yhteenkuuluvuuden parantaminen on keskeinen painopiste kaikissa EU:n politiikoissa (koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaate).

Koheesiopolitiikan osalta välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen on tarkoitus korvata nykyinen kulujen korvaamiseen perustuva järjestelmä. Alueet ja kunnat varoittivat, että tämä johtaa monimutkaisuuteen, johon liittyy riski byrokratian ja valvonnan lisääntymisestä. Näin ollen ne korostivat, että uusien sääntöjen täysimääräinen täytäntöönpano voi olla tehokasta vasta sen jälkeen, kun ehdotuksen keskeiset kysymykset on käsitelty. Näitä ovat etenkin kahden järjestelmän päällekkäisyyden välttäminen (suoritusperusteinen ja kustannusperusteinen) tai sellaisten indikaattoreiden käyttö, jotka eivät kuvasta ilmasto- ja sosiaalipolitiikan todellisia vaikutuksia kentällä. Tämän jälkeen tarvittaisiin siirtymäkausi, jotta olisi aikaa tarjota EU:n laajuista koulutusta ja teknistä apua hallinnolle, joka työskentelee uuden suorituskyvyn puiteasetuksen parissa.

Sitaatteja:

Vasco Alves Cordeiro (PT, PES), NRPP-rahastoa koskevan asetuksen yhteisesittelijä, COTER-valiokunnan puheenjohtaja ja Azorien aluevaltuuston jäsen: ”Euroopan komission monivuotisen rahoituskehyksen uudistuksessa vaarana on, että koheesiopolitiikan keskittäminen syrjäyttää juuri alueet ja kunnat, jotka tekevät Euroopasta todellisen. Kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia tarkasteleva lausuntomme on suunnitelma alueitaan kuuntelevalle Euroopalle: monitasoinen hallinto, toissijaisuusperiaate ja 20 prosenttia koheesio- ja maaseuturahastoista alhaalta ylöspäin suuntautuviin välineisiin. Euroopan parlamentille sanomme: ”puolustakaamme yhdessä tätä visiota”. Yhdessä voimme muuttaa tämän tarinan uudeksi ja lupaavaksi luvuksi koko Euroopalle.”

Emil Boc (RO, EPP), NRPP-rahastoa koskevan asetuksen toinen esittelijä ja Cluj-Napocan kaupunginjohtaja: ”Euroopan on valittava yhtenäisyys tai jakautuminen. Koheesiopolitiikasta ei voi tulla sivuosan esittäjää kansallisten megarahastojen sisällä, eikä viljelijöitä ja alueita voida pakottaa kilpailemaan samoista resursseista. Koheesiopolitiikan on pysyttävä kaikkien alueiden - sekä vähemmän kehittyneiden, siirtymävaiheessa olevien että kehittyneempien alueiden - politiikkana. Kumppanuus, monitasoinen hallinto ja toissijaisuusperiaate eivät ole byrokraattisia muodollisuuksia. Ne ovat eurooppalaisen solidaarisuuden DNA. Alueellisten lukujen ja alueellisten tarkastusten kaltaisista sanoista on nyt tultava todellisia oikeudellisia takeita. Unioni, joka ei investoi koheesioon, ei valmistaudu tulevaisuuteensa – se valmistautuu omaan jakautumiseensa.”

María Guardiola Martín (ES, EPP), Euroopan aluekehitysrahastoa, myös Euroopan alueellista yhteistyötä ja koheesiorahastoa, koskevan asetuksen esittelijä ja Extremaduran aluehallituksen puheenjohtaja: ”Koheesiopolitiikka ei ole kustannus – se on Euroopan investointi solidaarisuuteen, kilpailukykyyn ja alueelliseen tasapainoon. Nopeiden muutosten keskellä emme voi valita lähentymisen ja kilpailukyvyn välillä: Eurooppa tarvitsee molempia. Nämä rahastot ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia alueillemme, pk-yrityksille ja kansalaisille. Jotta koheesiopolitiikka pysyisi tehokkaana, sitä on kuitenkin nykyaikaistettava, yksinkertaistettava ja joustavoitettava säilyttäen samalla sen keskeiset periaatteet, jotka ovat kumppanuus, yhteistyöhön perustuva hallinnointi, toissijaisuusperiaate ja monitasoinen hallinto. Emme voi hyväksyä leikkauksia, jotka heikentäisivät sen vaikutusta tai vaarantaisivat sen jatkuvuuden.”

Luca Menesini (IT, PES), tuloskehysasetusta käsittelevän lausunnon esittelijä, Luccan maakuntavaltuutettu ja PES-ryhmän puheenjohtaja AK:ssa: "Yksinkertaistamisesta ei saa tulla keskittämisen tai EU:n tavoitteista vetäytymisen Troijan hevonen. Tilintarkastustuomioistuimen lausunto tuloksellisuuskehyksestä on selkeä: Suhtaudumme myönteisesti yksinkertaistamiseen, mutta emme ilmastotoimien, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai alueellisen yhteenkuuluvuuden kustannuksella. Viestimme Euroopan parlamentille on yksinkertainen: ei yksinkertaistamista ilman toissijaisuusperiaatetta, ei tehokkuutta ilman kumppanuutta eikä edistystä ilman, että mitataan jokaisen käytetyn euron alueellisia vaikutuksia. Varmistetaan, että tämä uudistus lisää alueiden ja kuntien vaikutusmahdollisuuksia, ei pelkästään Brysselin.”

Niina Ratilainen (vihr), Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja AK:n Vihreät ja edistykselliset -ryhmän puheenjohtaja: "Komission ehdotus uhkaa keskittää päätöksentekoa ja heikentää paikkasidonnaisia investointeja. Esimerkiksi 43 prosentin ilmasto- ja ympäristömenotavoitteet kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa sekä kilpailukykyrahastossa ovat tavoitteita, joita on mahdotonta saavuttaa ilman kuntien ja alueiden sitoutumista."

Markku Markkula (kok/EPP), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen: "Koko EU:n monivuotinen rahoituskehys on vielä auki. Alueiden komitean ja Euroopan parlamentin avainmeppien yhteistyö on tiivistä. Yhteinen tavoite on kirkas: budjetin määrärahojen tasoa on nostettava merkittävästi niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin aluekehityksessä. EU:n kilpailukykyä on nostettava reippaasti ja koko EU on saatava kestävän kasvun tielle."

Taustaa

• Euroopan alueiden komitea ilmaisi keskeiset viestinsä EU:n tulevasta pitkän aikavälin talousarviosta (2028-2034) maaliskuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa, jonka esittelijänä toimi Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen, EPP-ryhmän puheenjohtaja Sari Rautio (kok).
• Hyväksytyt lausunnot ovat osa 20 lausunnon sarjaa, jossa AK arvioi EU:n tulevan talousarvion erityisiä näkökohtia ja asetuksia: lausuntojen etenemissuunnitelma.
• Lausuntojen konsolidoitu teksti on saatavilla joitakin päiviä hyväksymisen jälkeen edellä olevien linkkien kautta.
• Videoita ja kuvia täysistunnosta.

Yhteydenotto

Lauri Ouvinen
Puh. +32 473536887
lauri.ouvinen@cor.europa.eu