Alueet ja kunnat vaativat EU:lta etusijaa turvallisuutta vahvistavalle puolustusstrategialle

Euroopan alueet ja kunnat ovat tämän päivän turvallisuushaasteiden eturintamassa Ukrainan sodan vaikutuksista ulkorajoihin kohdistuvaan paineeseen ja hybridiuhkiin, mikä tekee paikallisesta häiriönsietokyvystä ja varautumisesta tärkeämpää kuin koskaan. Tässä yhteydessä Euroopan alueiden komitean (AK) jäsenet kävivät 15. lokakuuta pidetyssä täysistunnossa keskustelun ja hyväksyivät lausunnon aiheesta ”Euroopan puolustusvalmius 2030”, jossa esitettiin selkeitä vaatimuksia sen varmistamiseksi, että Euroopan puolustustavoitteet vahvistavat turvallisuutta ja voimaannuttavat paikallista teollisuutta. 

Keskustelun aikana kenraali Christophe Gomart (FR, EPP), Euroopan parlamentin jäsen ja aihetta ”Euroopan puolustusvalmius 2030: tarpeiden arviointi”, AK:n jäsenet korostivat, että alueilla on ratkaiseva rooli puolustusalan ja kaksikäyttöteknologian klustereiden rakentamisessa erityisesti raja-alueilla. He korostivat, että erityistä huomiota on kiinnitettävä hyökkäysvaarassa oleviin ulkoraja-alueisiin kohdennetun sosioekonomisen tuen avulla ja että paikallis- ja alueviranomaiset olisi myös tunnustettava keskeisiksi toimijoiksi siviilivalmiuksien ja hybridiuhkien sietokyvyn parantamisessa. 

AK:n jäsenet hyväksyivät lausunnon, joka sisältää paikkakohtaisia suosituksia ja lainsäädäntömuutosehdotuksia sen varmistamiseksi, että Readiness2030-ohjelmassa otetaan huomioon alueelliset realiteetit, voimavarat ja haasteet ja että se hyödyttää klustereita ja pk-yrityksiä EU:ssa ja vahvistaa EU:n alueellista yhteenkuuluvuutta. He totesivat, että koheesiopolitiikalla voidaan tukea puolustusteollisuutta, jos se edistää alueellisten työpaikkojen luomista ja talouskasvua sen keskeisen tehtävän mukaisesti. Lausunnossa kehotetaan myös vahvistamaan entisestään koheesiopolitiikan ja puolustustavoitteiden välistä synergiaa. AK:n jäsenet totesivat, että neuvosto on jo hyväksynyt Euroopan turvallisuustoimia koskevan välineen (SAFE), ja korostivat, että eurooppalainen etuuskohtelu olisi määriteltävä selkeästi, jotta voidaan varmistaa, että EU:n turvallisuuteen tarvittavat huomattavat investoinnit edistävät EU:n paikallista teollisuutta ja vahvistavat Euroopan suvereniteettia. He korostivat, että rahoituksen on hyödytettävä ensisijaisesti EU:n jäsenvaltioita ja Ukrainaa ja että vähintään 70 prosenttia rahoitettujen hankkeiden puolustuskomponenttien kustannuksista olisi oltava peräisin EU:sta ja suunnitteluviranomaisen olisi sijaittava unionissa.  

Paikallis- ja aluepäättäjät korostivat tarvetta säilyttää alueellinen yhteenkuuluvuus, kun vahvistetaan EU:n puolustusteollisuutta ja varmistetaan, että alueet, joilla on puolustusklustereita ja kansallisia huippuosaajia, pysyvät kilpailukykyisinä. Lausunnossa AK:n jäsenet varoittavat myös, että nykyiset julkisen talouden rajat ja puolustusmenojen nelivuotinen kehityskulku uhkaavat johtaa finanssipolitiikan jyrkkään nousuun, ja kehottivat sen sijaan pidentämään määräaikaa vuoteen 2032 saakka hallitusten ja teollisuuden vakauden takaamiseksi. He korostivat, että velan käyttäminen EU:n turvallisuuden rakenteelliseen rahoittamiseen ei ole kestävää, ja ehdottivat siksi uuden aitojen omien varojen järjestelmän perustamista, jotta voidaan taata EU:n valmiudet vastata tehokkaasti turvallisuushaasteisiin tulevaisuudessa. 

Lainaus  

Esittelijä Ricardo Rio (PT, EPP), Bragan kaupunginjohtaja: ”Euroopan turvallisuus ei voi perustua pelkästään lisääntyneisiin sotilaallisiin investointeihin. Sen on perustuttava yhdennettyyn visioon, jolla vahvistetaan yhteisöjen selviytymiskykyä, alueiden kilpailukykyä ja alueiden välistä yhteenkuuluvuutta. Uusi Euroopan puolustusstrategia on olennaisen tärkeä Euroopan turvallisuuden turvaamiseksi, Ukrainan kaltaisten liittolaistemme tukemiseksi ja sen varmistamiseksi, että Eurooppa on paremmin valmistautunut vastaamaan Venäjältä ja muualta tuleviin uusiin uhkiin. Kunnat ja alueet ovat ratkaisevassa asemassa: me olemme niitä, jotka muuttavat tämän strategian konkreettisiksi toimiksi, joilla suojellaan kansalaisia, edistetään innovointia ja edistetään kestävää ja osallistavaa kehitystä.” 

Kenraali Christophe Gomart (FR, EPP), Euroopan parlamentin jäsen ja turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan (SEDE) ensimmäinen varapuheenjohtaja: ”Tämä kertomus ”Euroopan puolustusvalmius 2030: Tarpeiden arvioinnilla pyritään vahvistamaan eurooppalaisia puolustusalan yrityksiä ehdottamalla uusia rahoitusmekanismeja. Siinä yksilöidään kolme keskeistä haastetta, jotka perustuvat yli 60:een eurooppalaisten puolustusalan yritysten ja sijoittajien haastatteluun: tilausten ja näkyvyyden lisääminen, tuotantomäärien nostaminen ja rahoituksen saatavuuden parantaminen. Kolmannessa haasteessa keskitytään rahoituksen saantiin liittyviin vaikeuksiin, tarpeeseen tulkita joustavammin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä kriteerejä sijoittajien osallistumisen kannustamiseksi ja laajamittaisten erikoistuneiden eurooppalaisten sijoitusrahastojen puutteeseen. Huolimatta EU:n merkittävistä puolustusmenoista kertomuksessa todetaan, että nykyiset määrärahat ovat riittämättömät maailmanlaajuisiin vastaaviin määrärahoihin verrattuna, mikä edellyttää innovatiivisia rahoitusratkaisuja alan vahvistamiseksi. Nämä kysymykset ovat Euroopan alueiden komitean huolenaiheiden ytimessä. Alueet ovat todellakin kasvualusta EU:n puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) kehittämiselle.” 

Taustaa 

• Video ja valokuvia keskustelusta 

• EU:n vuosikertomus 2025 alueiden ja kuntien tilasta osoittaa, että paikallinen turvallisuus on koetuksella: kriittinen paikallinen infrastruktuuri on vakavasti uhattuna kyberhyökkäysten vuoksi, paikallispolitiikkaan vaikuttaa väärä tieto, ja alueiden on nyt osallistuttava siviilivalmiuksien laajentamiseen ja teollisuusklustereiden luomiseen turvallisuus- ja puolustusalalla. 

• Euroopan alueiden komitea perusti 22. syyskuutapuolustustyöryhmän,jonka puheenjohtajana toimii Murcian (ES, EPP). Työryhmän tavoitteena on sisällyttää alueelliset ja paikalliset näkökulmat EU:n puolustukseen ja vahvistaa Euroopan selviytymiskykyä edistämällä alueellisia panoksia puolustusvalmiuteen, pelastuspalveluun, kriisitoimintaan ja kilpailukykyiseen puolustusteollisuuteen.   

• Euroopan komissio esitteli 19. maaliskuuta valkoisen kirjan ”Euroopan puolustus – Valmius vuoteen 2030” ja osana ReArm Europe -suunnitelmaa ja Readiness 2030 -suunnitelmaa kunnianhimoisen puolustuspaketin, joka tarjoaa EU:n jäsenvaltioille taloudellisia kannustimia puolustusvoimavaroihin tehtävien investointien lisäämiseksi. ReArm Europe -suunnitelman/Readiness 2030 -toimintasuunnitelman tavoitteena on vahvistaa yleiseurooppalaisia puolustusvoimavaroja taloudellisin keinoin, kun taas valkoisessa kirjassa esitetään uusi lähestymistapa puolustukseen ja yksilöidään investointitarpeet. 

• Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 27. toukokuutaEuroopan turvallisuusalan toimintaohjelman (SAFE) - uuden rahoitusvälineen, josta myönnetään jäsenvaltioille jopa 150 miljardia euroa kilpailukykyisesti hinnoiteltuina pitkäaikaisina lainoina puolustusvalmiuden nopeuttamiseksi mahdollistamalla kiireelliset ja merkittävät investoinnit Euroopan puolustusteollisuuden tukemiseksi. SAFE on menestynein puolustusväline, kun otetaan huomioon, että alle kuuden kuukauden kuluessa lainoja on myönnetty yhteensä 150 miljardia euroa. 

• Ampumatarvikkeiden tuotantoa tukevan säädöksen (ASAP) tavoitteena on lisätä ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia kaikkialla Euroopassa ja auttaa näin jäsenvaltioita täyttämään varastonsa ja toimittamaan ampumatarvikkeita Ukrainaan ennakoimalla puolustusalan toimitusketjujen pullonkauloja ja pulaa.