Euroopan laajuiset verkot: vahvemmalla alueellisella osallistumisella on keskeinen merkitys yhteyksien parantamisessa

Sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen tehtävien investointien olisi hyödytettävä myös alueita ja siviilejä.

Alueet ja kunnat ovat peräänkuuluttaneet vahvempaa roolia seuraavassa Verkkojen Eurooppa -välineessä (2028–2034), jotta voidaan varmistaa, että infrastruktuuri-investoinnit toteutetaan tehokkaasti ja että ne vastaavat paremmin alueellisia tarpeita.

Euroopan alueiden komitean (AK) täysistunnossa 7. toukokuuta hyväksytyissä suosituksissa korostettiin myös, että sotilaalliseen liikkuvuuteen tehtävien investointien lisäämisestä on oltava selvää hyötyä sekä alueellisille yhteyksille että kansalaisille.

Osana keskustelua EU:n pitkän aikavälin talousarviosta (2028–2034) alueet ja kunnat hyväksyivät Bratislavan itsehallintoalueen puheenjohtajan Juraj Droban (SK, ECR) laatiman lausunnon, jossa suhtauduttiin myönteisesti Verkkojen Eurooppa -välineen jatkamiseen vuoden 2027 jälkeen ja ehdotettuun määrärahojen lisäämiseen. Lisävaroja tarvitaan Euroopan laajuisten liikenne- (TEN-T) ja energiaverkkojen (TEN-E) toteuttamiseen sekä rajatylittävän aluekehityksen, kestävän liikkuvuuden, kilpailukyvyn ja EU:n sisämarkkinoiden edistämiseen. He kuitenkin varoittivat, että Euroopan liikenneinfrastruktuurin nykyiset investointitarpeet ylittävät selvästi käytettävissä olevan rahoituksen.

Alueet ja kunnat korostivat, että suurin osa TEN-T- ja TEN-E-hankkeista toteutetaan aluetasolla ja että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että hankkeet vastaavat paikallisia realiteetteja. He kehottivat ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan koko ohjelmasyklin ajan suunnittelusta ja hankkeiden valinnasta täytäntöönpanoon, hallintoon ja arviointiin. AK pyysi myös tarkkailijan asemaa Verkkojen Eurooppa -välineen komiteoissa sen varmistamiseksi, että monitasoinen hallinto ja alueellinen yhteenkuuluvuus otetaan täysimääräisesti huomioon, ja totesi, että lupamenettelyt, suunnittelu ja infrastruktuurin koordinointi hoidetaan paikallisesti ja että ne vaikuttavat suoraan hankkeiden toteuttamiseen.

AK:n jäsenet korostivat, että Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpano ei saa heikentää EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteita. Tämän saavuttamiseksi infrastruktuuri-investoinneissa on otettava paremmin huomioon alueelliset ominaispiirteet – kuten syrjäinen sijainti, väestön niukkuus ja saavutettavuusrajoitukset – myöntämisperusteissa ja varmistettava maantieteellisesti rajoitettujen alueiden oikeudenmukainen osallistuminen.

Paikallis- ja aluepäättäjät kannattivat rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden painottamista, mutta korostivat, että myös hankkeet, jotka täyttävät yksittäisten maiden ”puuttuvat yhteydet”, olisi tunnustettava eurooppalaista lisäarvoa tuottaviksi. Ne pitivät myös erittäin valitettavana kaupunkisolmukohtien puuttumista erityisenä tavoitteena, koska pullonkaulat suurkaupunkialueilla estävät TEN-T-käytäviä toimimasta tehokkaasti.

AK kannatti sotilaalliseen liikkuvuuteen keskittymisen lisäämistä. Se korosti kuitenkin, että kaksikäyttöinvestointien on tuotettava selkeitä siviilialan sivuhyötyjä erityisesti alueellisille yhteyksille ja häiriönsietokyvylle, pysyttävä alueellisesti tasapainossa eikä ohjattava resursseja pois koheesiotavoitteista. Koska paikallis- ja alueviranomaisilla on lupa- ja aluesuunnitteluvastuu, jäsenet totesivat, että niiden on osallistuttava ‑use-kaksoisinfrastruktuurin (kuten satamien, lentoasemien, teiden ja siltojen) suunnitteluun, jotta turvallisuusvaatimukset voidaan tasapainottaa täytäntöönpanoon liittyvien realiteettien kanssa.

Lausunnossa kehotettiin vahvistamaan ja kohdentamaan Verkkojen Eurooppa -välinettä EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa (2028–2034) ja varmistamaan sen tehokas täydentävyys kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien ja koheesiopolitiikan kanssa sen sijaan, että kilpailtaisiin niiden kanssa.

Lainaukset

Esittelijä Juraj Droba (SK, ECR), Bratislavan itsehallintoalueen puheenjohtaja: ”Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen huomattava lisääminen 81 miljardiin euroon on erittäin tervetullut edistysaskel, joka auttaa saattamaan TEN-T-verkot valmiiksi ja vahvistamaan häiriönsietokykyämme kaksikäyttöinfrastruktuurin avulla. Kun otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja otetaan alueet ja kunnat mukaan toimintaan, voidaan varmistaa ohjelman onnistunut täytäntöönpano kentällä ja edistää verkottuneempaa ja kilpailukykyisempää Eurooppaa.”

Antonella Sberna (ECR, IT), Euroopan parlamentin jäsen ja Verkkojen Eurooppa -välinettä 2028–2034 käsittelevän lausunnon esittelijä: ”REGI-valiokunnassa korostimme, että hankkeella on eurooppalaista arvoa silloinkin, kun se ratkaisee kansallisen pullonkaulan. Suuren käytävän rahoittaminen ei riitä, jos pääsy satamiin jää huomaamatta. TEN-T-verkon suunnittelu ei riitä, jos yhteyttä sisämaahan ei ole. Ei riitä, että puhutaan sisämarkkinoista, jos jotkin alueet ovat edelleen eristyksissä tai vaikeasti saavutettavissa. Työskennellessämme aluekehitysvaliokunnan lausunnon parissa olemme pyrkineet tekemään yhden asian: tuoda alueiden, kaupunkien ja paikallisyhteisöjen ääni Verkkojen Eurooppa -välineeseen.”

Taustaa

• Video ja valokuvia keskustelusta.
• Euroopan komissio hyväksyi 16. heinäkuuta 2025 ehdotuksensa asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta vuosiksi 2028–2034 sekä siihen liittyvän ehdotuksen sotilaallisesta liikkuvuudesta.

Yhteydenotot:

Ângela Machado

Puhelin: +32 475413158

Angela.machado@cor.europa.eu