Alueet ja kunnat hyväksyvät ehdotuksia koheesiopolitiikan uudistamiseksi ja vastustavat kaikkia pyrkimyksiä keskittää koheesiopolitiikka jäsenvaltioiden hallituksille.

Euroopan unioni tarvitsee vahvaa, joustavaa ja uudistettua koheesiopolitiikkaa, joka on kaikkien alueiden käytettävissä ja jonka keskiössä ovat alueet ja kunnat, jotta voidaan parantaa EU:n kilpailukykyä ja samalla vähentää alueellista eriarvoisuutta. Tämä on voimakas kehotus alue- ja paikallispäättäjille, jotka hyväksyivät 20.–21. marraskuuta pidetyssä Euroopan alueiden komitean (AK) täysistunnossa lausuntopaketin, jossa määritellään koheesiopolitiikan osatekijät vuoden 2027 jälkeen. 

Alueellinen eriarvoisuus lisääntyy kaikkialla Euroopassa, ja alueilla on edessään uusia haasteita, jotka liittyvät ilmastokriisiin, energiariippuvuuteen, väestörakenteen muutokseen ja geopoliittisiin jännitteisiin. Koheesiopolitiikalla, jonka osuus EU:n pitkän aikavälin talousarviosta on tällä hetkellä noin kolmannes, on keskeinen rooli näiden uusien painopisteiden toteuttamisessa, koska ne edellyttävät usein paikkalähtöistä lähestymistapaa ja vaikuttavat alueiden ja kuntien toimivaltaan. 

AK:n puheenjohtajan Vasco Alves Cordeiron (PT, PES) ja AK:n ”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio” ‐valiokunnan puheenjohtajan Emil BOCin (RO, EPP) laatimassa keskeisessä puitelausunnossa, jonka AK:n täysistunto hyväksyi yksimielisesti, korostettiin, että koheesiopolitiikan vaikutus riippuu paikallis- ja alueviranomaisten tietämyksestä ja osallistumisesta sen varmistamiseen, että hankkeet ovat merkityksellisiä, tehokkaita ja kestäviä. Näin ollen AK vastusti kaikkia tulevia koheesiopolitiikan keskittämistoimia, joilla keskitettäisiin enemmän valtaa EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisille. 

Tulevan koheesiopolitiikan keskeiset painopisteet

Kuntien ja alueiden edustajat korostivat, että koheesiopolitiikkaan on kohdistunut paineita käsitellä monia painopisteitä, kun taas sen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava maantieteellisten erojen korjaaminen. Euroopan yhteenkuuluvuutta ei kuitenkaan voida edistää pelkästään koheesiopolitiikalla. Kaikilla EU:n ja kansallisilla politiikoilla olisi pyrittävä samaan tavoitteeseen koordinoidusti. AK kehottikin luomaan EU:n seurantakehyksen, jonka avulla voidaan arvioida politiikkojen täytäntöönpanoa koheesion edistämisen kannalta.

Koheesiopolitiikan sääntöjen yksinkertaistamiseksi vuoden 2027 jälkeen alueet ja kunnat kehottivat luomaan EU:n rahastoille yhtenäisen strategiakehyksen, jolla vähennetään rahoitusvälineiden määrää, ja vastustivat sellaisten uusien EU:n alakohtaisten rahastojen perustamista, joilla ei ole selvää lisäarvoa nykyisiin rahastoihin nähden, kuten ilmoitettu kilpailukykyrahasto. 

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen yhteisen hallinnoinnin mallin, monitasoisen hallinnon ja kumppanuusperiaatteen kautta on pysyttävä vuoden 2027 jälkeisen uudistetun koheesiopolitiikan ohjaavina periaatteina. Paikallis- ja aluepäättäjät ovat myös valmiita tutkimaan uusia tapoja parantaa koheesiopolitiikan varojen käyttöä, mukaan lukien tulosperusteisen mallin näkökohtien seuraaminen joissakin erityistapauksissa.

Vahvistettu Euroopan alueellinen yhteistyö

Kun otetaan huomioon alueellisten haasteiden laajuus, kunnat ja alueet kehottivat kansallisia ja EU:n johtajia antamaan vuoden 2027 jälkeiselle koheesiopolitiikalle tehtävän edellyttämän talousarvion, joka vastaa reaalisesti vähintään vuosien 2021–2027 talousarviota (mukaan lukien 50,6 miljardin euron REACT-EU-lisärahoitus). Etelä-Tanskan aluevaltuuston jäsenen Karsten Uno Petersenin (DK, PES) laatimassa lausunnossa esitetyn pyynnön mukaisesti koheesiopolitiikan Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta olisi nostettava nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna niin, että sen osuus on vähintään 8 prosenttia kokonaismäärästä. Euroopan alueellinen yhteistyö on osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä EU:n politiikan välineistä, joilla edistetään yhteenkuuluvuutta ja vahvistetaan sisämarkkinoita poistamalla rajaesteitä. Sen vuoksi sen rajatylittävän yhteistyön osa-alueen talousarvion olisi vähintään kaksinkertaistettava EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa. 

Rajatylittävän yhteistyön parantaminen

Rádlon alue- ja paikallisjohtajien apulaiskaupunginjohtaja Pavel Brandan (CZ, ECR) laatimassa lausunnossa varoitettiin myös, että ihmishenkiä uhkaavat edelleen hallinnolliset ongelmat, rahoitusongelmat ja tekniset esteet, jotka haittaavat EU:n sisärajat ylittäviä pelastuspalveluja. Näin ollen he kehottivat kansallisia hallituksia ja alueviranomaisia tehostamaan toimiaan sopimusten aikaansaamiseksi naapureidensa kanssa, jotta hätäryhmät voisivat toimia yli rajojen.   

Väestörakenteen muutokseen vastaaminen

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Unkarin pyynnöstä AK hyväksyi myös Asturian ruhtinaskunnan Eurooppa-asioista vastaavan pääjohtajan Raquel GARCÍA GONZÁLEZin (ES, PES) laatiman lausunnon koheesiopolitiikan koko potentiaalin hyödyntämisestä väestörakenteen muutoksen torjunnassa. AK:n jäsenet totesivat, että väestörakenteen muutos olisi tunnustettava painopisteeksi vihreän ja digitaalisen siirtymän rinnalla. Tätä varten on olennaisen tärkeää määritellä ”väestörakenteen muutoksen piiriin kuuluvien alueiden” luokka, jotta voidaan helpottaa EU:n laajuista yhteisymmärrystä ja seurata paremmin koheesiopolitiikan puitteissa tehtäviä investointeja, jotka auttavat puuttumaan väestörakenteen muutoksen syihin ja seurauksiin. Yleisten asioiden neuvoston odotetaan hyödyntävän AK:n lausuntoa koheesiota ja väestörakenteen muutosta koskevissa päätelmissään, jotka on määrä hyväksyä 28. marraskuuta. 

Lainaukset

Vasco Alves Cordeiro (PT, PES), aiheesta ”Vuoden 2027 jälkeinen uudistettu koheesiopolitiikka, jossa ketään ei jätetä jälkeen” laadittavan lausunnon toinen esittelijä ja Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja: ”Koheesiopolitiikassa ei ole kyse pelkästään rahoituksesta, ohjelmista ja säännöistä. Koheesiopolitiikassa on ennen kaikkea ja pääasiassa kyse Eurooppa-hankkeen ytimestä eli siitä, ettei ihmisiä tai paikkoja jätetä jälkeen. Koheesiopolitiikka on tulevaisuuteen suuntautuvaa politiikkaa, jonka avulla kaikki alueet eri puolilta Eurooppaa voivat kohdata haasteita, kuten vastata ilmastokatastrofeihin tai tukea väestörakenteen muutosta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset pysyvät ohjaimissa, kun politiikkaa toteutetaan käytännössä.”

Emil BOC (RO, EPP), aiheesta ”Vuoden 2027 jälkeinen uudistettu koheesiopolitiikka, jossa ketään ei jätetä jälkeen” laadittavan lausunnon toinen esittelijä, AK:n ”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio” ‐valiokunnan puheenjohtaja ja Cluj-Napocan kaupunginjohtaja: "Vahvempi koheesiopolitiikka, johon paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat vahvasti, on paitsi demokraattisempaa myös tehokkaampaa politiikkaa. Koheesiopolitiikan tulevaisuudessa on asetettava kumppanuus keskittämisen edelle, toissijaisuusperiaate yhtenäisyyden edelle ja paikallinen toiminta kaukaisten mandaattien edelle. Unelmani on Eurooppa, joka kukoistaa, koska se on yhtenäinen. Eurooppa, jossa jokaisella kansalaisella on vapaus liikkua, mutta myös vapaus jäädä kotiseudulleen ja menestyä siellä; Eurooppa, joka on vahva, koska se arvostaa jokaista ääntä, jokaista aluetta ja jokaista yhteisöä.”

Pavel Branda (CZ, ECR), aihetta ”Hätäpalvelujenyhteistyön esteiden poistaminen EU:n raja-alueilla”käsittelevän lausunnon esittelijä, Rádlon apulaiskaupunginjohtaja: ”Raja-aluetta edustavana henkilönä tiedän omakohtaisesti rajat ylittävän yhteistyön merkityksen ja sen todellisen vaikutuksen rajat ylittäviin yhteisöihin.”

Raquel GARCÍA GONZÁLEZ (ES, PES), aihetta ”Koheesiopolitiikan koko potentiaalin hyödyntäminen väestörakenteen muutoksen torjunnassa” käsittelevän lausunnon esittelijä ja Asturian ruhtinaskunnan Eurooppa-asioiden pääosaston pääjohtaja: ”Väestörakenteen muutos vaikuttaa Euroopan eri alueisiin hyvin eri tavoin. Jotta väestökadon aiheuttamaan kiireelliseen haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti, on ratkaisevan tärkeää, että alueet säilyttävät määräysvallan koheesiopolitiikan hallinnoinnissa.”

Karsten Uno Petersen (DK, PES), aihetta ”Euroopan alueellisen yhteistyön tulevaisuus vuoden 2027 jälkeen” käsittelevän lausunnon esittelijä ja Etelä-Tanskan aluevaltuuston jäsen: ”Raja-alueiden osuus EU:n alueesta on 40 prosenttia, ja 30 prosenttia EU:n väestöstä asuu raja-alueilla. Sen vuoksi rajatylittävän yhteistyön rahoitus olisi kaksinkertaistettava EU:n seuraavassa monivuotisessa talousarviossa.” 

Taustaa

• Seuraa uudelleen täysistuntokeskustelua uudistetusta koheesiopolitiikasta, jossa ketään ei jätetä jälkeen.
• AK antoi 20. marraskuuta lausunnon ”EU:n talousarvio ja paikkalähtöiset politiikat: Korsikan aluevaltuuston puheenjohtajan Marie-Antoinette MAUPERTUISin (FR, EA) laatimat ehdotukset vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen uusiksi suunnittelu- ja toteutusmekanismeiksi.
• AK antoi marraskuussa 2023 ensimmäisen lausunnon koheesiopolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2027 jälkeen. Esittelijät Vasco Alves CORDEIRO ja Emil BOC. 

Yhteyshenkilöt

Monica Tiberi – AK:n puheenjohtajan
Mobilen tiedottaja: +32 479 51 74 43
monica.tiberi@cor.europa.eu

Matteo Miglietta
Puh. +32 470895382
matteo.miglietta@cor.europa.eu